Päihdepsykiatrian tutkimusprojekti sai ensimmäisen tutkittavansa

Tämän vuoden loppuun jatkuvassa projektissa tutkitaan 70-100 päihde- ja psyykkisistä ongelmista kärsivää.

MINNA MÄKINEN

Pajarilassa, päihdehuollon kuntoutusyksikön toisessa kerroksessa on

remontoitu ja sisustettu joulun jälkeen kiivaasti.

­·Huonekaluja ja tekstiilejä haettiin vanhasta Rauhan sairaalasta,

kirppareilta, joku toi kotoaan, kertovat osastonhoitaja Petra Hongisto ja

toimintaterapeutti Pia Anttila. Pajarilaan tehtiin tilat uudelle

päihdepsykiatrian tutkimusprojektille. Projektissa tutkitaan henkilöitä,

jotka kärsivät sekä päihde- että psykiatrisista ongelmista.

Tutkimusjakso kestää 1­4 viikkoa

Tänä maanantaina projekti vastaanotti ensimmäiset potilaansa. Tai potilaan.

Neljän tutkittavan ryhmä tuli katsomaan paikkaa, mutta vain yksi, nuori

nainen, jäi. Toiset palasivat vielä kotiin miettimään. Päätös on

vaikea·­·projektiin tulijan on allekirjoitettava hoitosopimus, jossa hän

sitoutuu paikan sääntöihin. Pajarilassa olon aikana päihteitä ei käytetä.

Tutkittavat viettävät Pajarilassa yhdestä neljään viikkoa. He ovat siellä

maanantaista perjantaihin, viikonloput kotona.

­·Viikonloppuisin voi tulla retkahduksia, mutta me teemme kontrolleja,

kertoo Hongisto.

Uutena mukana toimintaterapia

Viikko-ohjelma on tiivis: ammattilaiset kartoittavat tiimityönä muun muassa

tutkittavien terveydentilan ja selvittävät, millaisia palveluja asiakkaat

jatkossa tarvitsevat. ­·Palveluja ei vain ole kovin hyvin tarjolla,

pahoittelee Hongisto.

Täysin uutena osa-alueena mukana on toimintaterapia, jossa

toimintaterapeutti arvioi henkilön toimintakykyä erilaisten testien avulla.

Tutkimusjakson jälkeen potilaat pyritään tarvittaessa ohjaamaan jatkohoitoon.

­·Monella on tavoitteena päästä eroon aineista. Tärkeää on oma motivaatio,

Hongisto sanoo.

Päihdepsykiatrian osasto tarpeen

Päihdepsykiatrian tutkimusprojekti jatkuu vuoden loppuun. Jatko on vielä

avoin. ­·Itse kannatan poliittista ratkaisua, jossa perustettaisiin

4­-10-paikkainen päihdepsykiatrian osasto, toteaa projektin vetäjä,

päihdelääkäri Juha Kemppinen.

Anttilakin toivoo, että projektin avulla saataisiin selkeyttä siihen, mihin

päihde- ja psyykkisistä ongelmista kärsivät pääsevät hoitoon. ­·Ihmisten

pallottelu tulee yhteiskunnalle kalliiksi, sanoo Anttila. ­·Tällä hetkellä

eri tahojen yhteistyö ei käytännössä toimi, Hongisto toteaa.

MINNA MÄKINEN

Kuvateksti

Verhot Rauhasta. Keittiöön verhot löytyivät Rauhan sairaalasta.

Osastonhoitaja Petra Hongisto (vas.) ja toimintaterapeutti Pia Anttila ovat

tyytyväisiä keittiön ulkoasuun.

2-diagnoosi -tutkimusprojekti

¤·Sekä päihde- että psykiatrisista ongelmista kärsivien henkilöiden hoitoa

ja kuntoutusta pyritään projektin avulla tehostamaan.

¤·Maakunnallinen hanke käynnistyi 1.12.2003, jatkuu vuoden 2004 loppuun.

¤·Tarkoitus tutkia 70-­100 henkilöä. 70 %:lla alkoholisteista on myös

mielenterveysongelmia, sekakäyttäjillä jopa 90 %:lla.

¤·Budjetti: 507 000 euroa. Rahoitus Etelä-Suomen lääninhallitukselta.

Projekti toimii Etelä-Karjalan keskussairaalan aikuispsykiatrian alaisuudessa.

¤·Henkilökunta: 10 henkilöä. Lääkäri, 3 psykiatrista sairaanhoitajaa, 3

päihdetyöntekijää, sosiaalityöntekijä, perhetyöntekijä ja

toimintaterapeutti. Projektissa myös henkilökuntaa koulutetaan koko ajan.

¤·Tutkittavia ohjaavat projektiin mm. nuorten ja aikuisten

yhteispalvelupisteet, sosiaalitoimistot, terveyskeskukset, poliisit ja

A-klinikka.

¤·Projektiin mukaan haluava ei tarvitse välttämättä lähetettä. Yhteyttä voi

ottaa suoraan 2-diagnoosi -projektiin, puh. 044-791 4400, 044-791 4410 tai

044-791 4420.

Kirjoittaja:
Minna Mäkinen