TENHO TIILIKAINEN
Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö on käynnistämässä kolmivuotisen hankkeen, joka on eräiltä osin suoraa jatkoa aiemmin käynnissä olleelle Imatran Seudun Kehitysyhtiön hallinnoimalle Etelä-Karjalan retkeilyreittiprojektille. Viime mainittu projekti tulee tiensä päähän tämän vuoden aikana.
Projektijohtaja Hanna Ollikaisen mielestä on tärkeää, että retkeilyreittejä koordinoidaan jatkossakin maakunnallisesti.
·Virkistysaluesäätiöstä on tarkoitus muodostaa maakunnallinen luonnon virkistyskäytön kehittäjä. Tällä hetkellä virkistysaluesäätiössä on jäsenenä kahdeksan eteläkarjalaista kuntaa, eivät siis kaikki maakunnan kunnat. Tärkeää on, että rahoituspohjaan saadaan ratkaisu esimerkiksi reittien jatkuvan ylläpidon osalta.
Ollikainen kertoi uusista suunnitelmista maanantaina Ruokolahdella järjestetyillä Etelä-Karjalan retkeilyreittipäivillä, jossa kuultiin myös uusista hankkeista, reittiviitoituksen ja luokituksen yhtenäistämisestä, retkeilyreittien ylläpidosta ja siihen liittyvästä yhteistyöstä Pohjois-Karjalassa.
Ruokolahden nuoriso- ja liikuntasihteeri Eija Auvinen tunnustaa, että hänellä on ollut hätä ja huoli siitä, miten asiat nyt päättyvän retkeilyreittiprojektin jälkeen sujuvat kunnissa. Auvinen ottaa ilolla vastaan tiedon, että Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö jatkaa projektin työtä.
Hanna Ollikainen sanoo yllättyneensä jo olemassa olevien retkeilyreittien ja luontopolkujen määrästä. Niitä on enemmän kuin hän saattoi arvata. Projekti ei ole ollut reittien rakentaja, vaan tiedon kokoaja ja esitteiden tekijä.
Projektin toimesta on laadittu Retkeilijän Etelä-Karjala·yleis-esite sekä 16 kohde-esitettä. Saimaan pyöräilyreittikartta, Etelä-Karjalan vesiretkeilykartasto ja tulossa on vielä Rautjärven ja Ruokolahden yhteinen retkeilyreittikartta. Netissä on retkeilijän portti eKarjala-portaalissa, josta löytyvät myös kartat retkeilyreiteistä.
Työn alla on lisäksi useita uusia reittejä. Tällaisia ovat Ylämaan kivi- ja luontoreitti, Suomenniemen ja Savitaipaleen alueelle tulevat uudet reitit sekä Parikkalan uudet reittikaavailut.
Erilaiset ryhmät
on huomioitava
Parikkalassa on jo nykyisellään käveltävää reitistöä liikunnanohjaaja Hannu Siitosen mukaan noin 140 kilometriä. Kunnassa on selvitetty reittien käyttöä ja Siitonen ennakoi, että ainakin osa vähän käytetyistä reiteistä jää jatkossa kylätoimikuntien tai erilaisten yhteisöjen vastuulle.
·Kunnan vastuulle jäänee reiteistä alla sata kilometriä. Jatkossa reittejä on tehtävä erilaiset käyttäjäkunnat huomioiden, muun muassa liikuntaesteiselle. Senkin olemme huomanneet, että reittien tulisi lähteä keskustapaikoista, Siitonen kertoo.
Puistonhoitaja Aarno Tervonen Metsähallituksesta muistuttaa, että reittirakennelmia tehtäessä on otettava huomioon myös ilkivalta sekä ylläpidon helppous.
·Valitettavasti ilkivalta on asia, josta ei päästä eroon. Reittien tulee olla omaperäisiä. Ideoita voi soveltaa, mutta harvoin niitä voi monistaa sellaisenaan.
Tervonen korostaa eri toimijoiden yhteistyötä sekä yhteisiä toimintatapoja. Esimerkkinä hän mainitsee muun muassa jätehuollon.
·Olemme pyrkineet Pohjois-Karjalan kohteissamme päiväretkeilyyn. Siihen, että retkeilijät tuovat omat roskansa takaisin. Tässä on vielä toki paljon opeteltavaa.
Reittien merkintätavoissa on päästävä yhtenäiseen käytäntöön. Käyttäjälle ei saa jäädä epäselväksi merkinnän tarkoitus.
·Tieliikenteessä liikennemerkit ovat samanlaisia kaikkialla, saman tulisi päteä myös luonnon liikenne- ja opasmerkkeihin.
TENHO TIILIKAINEN
Kuvateksti
Puistonhoitaja. Aarno Tervosen mielestä reittien kehittämisessä ja ylläpidossa vaaditaan eri toimijoiden saumatonta yhteistyötä.
Retkeilijän Etelä-Karjala
¤·Retkeilyreittejä eri puolilla maakuntaa yhteensä 400 kilometriä.
¤·Luontopolkuja runsaat 20.
¤·Laavuja ja kotia yleisessä käytössä yli 40.
¤·Lintutorneja ainakin 15.
¤·Virkistysaluesäätiön kohteita Saimaalla 8.
¤·Neljä melontareittiä.
¤·Hiihtolatuja satoja kilometrejä.
¤·Metsähallituksen Siikalahden tukikohta Parikkalassa.