TIINA PASANEN
Parikkalan, Saaren ja Uukuniemen kuntaliitosvalmistelut eivät ole antaneet
sytykettä uusille yhdistymishankkeille maakunnassa.
Etelä-Karjalan pienet kunnat, Ylämaa ja Suomenniemi, aikovat selvitä
itsenäisinä myös tulevaisuudessa.
Ylämaalla kunnallispoliitikot eivät ole ”lainkaan vaivanneet päätään”
mahdollisilla kuntaliitospohdinnoilla, ilmoittaa kunnanhallituksen
puheenjohtaja Ari Alatalo (kesk.).
Alatalon mukaan 1 500 asukkaan Ylämaalla olisi tarjolla vain huonoja
vaihtoehtoja. Kokemukset Lappeenrannan ja Nuijamaan liitoksesta eivät
nekään vakuuta.
·Palvelut kaikkoavat, ja välimatkat pitenevät.
Halutaanko pienet
kunnat ajaa alas
Samanlaiset tunnelmat vallitsevat Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon rajamailla
sijaitsevalla Suomenniemellä.
Päättäjien tahtona on kehittää 800 asukkaan pitäjää itsenäisenä niin
pitkään kuin kunnan omat rahkeet riittävät. Mahdollisesta kuntaliitoksesta
ei ole käyty vakavia keskustelua tai tehty aloitteita.
·Seuraamme toki erityisesti kaikkia oman maakunnan kuntaliitoshankkeita,
mutta meille asia ei ole toistaiseksi ajankohtainen, toteaa valtuuston
puheenjohtaja Marja Kauppi (kesk.).
Valtion ote kuntataloudesta on ollut tiukka. Nykyinen suunta vie Kaupin
mukaan vääjäämättä kohti kuntaliitoksia.
Myös Suomenniemen tilannetta voi kuvata viivytystaisteluksi.
·Nähtäväksi jää, halutaanko pienet kunnat ajaa kokonaan alas vai
annetaanko meille eväät selviytyä, hän pohtii.
Muitakin uhkapilviä riittää kuten ikäjakauma. Suomenniemen asukkaista
kolmannes on jo yli 65-vuotiaita.
·Asukasmäärän kehitys, ikäjakauma ja verotulokertymä ratkaisevat sen,
miten kauan pystymme toiminaan itsenäisenä. Näillä näkymin selviämme
lähivuodet, vaikka kunnan käyttötalous olisikin heikoissa kantimissa,
vakuuttaa kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoki. Matkaa naapurikuntiin
Ristiinaan, Savitaipaleelle ja Mäntyharjulle kertyy kuhunkin noin
kolmekymmentä kilometriä. Lisäksi kunta on vesistön pilkkoma.
Kymmenkunta vuotta sitten Savitaipale ehdotti yhdistymistä, mutta
Suomenniemi torjui tarjouksen.
Jos kuntaliitos jonain päivänä tulee ajankohtaiseksi, joutuvat
suomenniemeläiset todella visaisen valinnan eteen. Tavanomaisen
kuntaliitoksen ohella yhtenä vaihtoehtona voi nimittäin hyvinkin olla
Suomenniemen pilkkominen osiin.
MAAKUNTA sivu 5