Esko Strandén halusi palvella

Perämiehenä kouliutunut silmä opasti 45 vuoden ajan miehiä pukeutumaan tyylikkäästi.

ANTTI MUNNUKKA

Pienen maalaistalon poika Esko Strandén Pohjois-Karjalan Rääkkylästä lähti

kansakoulun käytyään kotipitäjänsä sahalle töihin. Heitteli aluksi rimoja.

Erkki Mikkosen saha- ja mylly-yrityksessä Strandén kolmessa vuodessa yleni

niin sanotuksi perämieheksi.

Perämieheksi pääseminen oli nuorukaiselle iso asia.

Mikkosen saha oli kenttäsirkkeli. Perämiehen tehtävänä kenttäsirkkelillä on

arvioida, millä tavoin kustakin tukista saadaan paras mahdollinen tulos.

Toisin sanoen, perämiehellä pitää olla silmää nähdä, miten tukkia

käännellään, jotta järeän sahatavaran, lautojen ja rimojen suhde olisi

optimaalinen.

SITÄ SAMAA tarkkaa silmää Esko Strandén, 64, tarvitsi ja taitavasti käytti

seuraavassakin, lopullisessa ammatissaan.

Kun hän tänään sunnuntaina kylpylässä viettää ensimmäistä eläkepäiväänsä,

on takana 45 vuotta vaatteitten myyntiä ja esittelyä, vieläpä yhdessä ja

samassa yrityksessä.

Sahalta ja Rääkkylästä Esko Strandén lähti 18-vuoden korkeassa iässä vuonna

1958 Joensuuhun, torimyyjäksi Kekäleelle.

Eläkkeelle Strandén jäi eilen tästä samasta perheyrityksestä. Firma on

vuosien myötä laajentunut monella paikkakunnalle toimivaksi Pukimotalo

Kekäleeksi, jolla on yli 200 työntekijää.

Torimyyjänä Strandén kauppasi Kekäleen vaatteita monilla paikkakunnilla.

Armeijan käytyään hän eteni 1960 yhtiön sisätiloihin Joensuuhun.

Lappeenrannan myymälässä hän palveli asiakkaitaan vuodesta 1976

myymäläpäällikkönä.

STRANDÉN muistelee lämpimästi torikauppa-aikojaan ja edistyksellistä

työnantajaansa Veikko Kekälettä.

­·Koulunkäynti minulla jäi kunniakkaasti läpäistyyn kansakouluun, kun piti

lähteä leipee tienaamaan. Käytännön koulu torilla opetti arvostamaan työntekoa.

Silloin alkuaikoina miesten pukusesonki oli hieman eri aikaan kuin nykyään.

Ennen juhannusta tultiin kaupunkiin pukuostoksille.

­·Silloin olivat juhannusjuhlat iso tapahtuma ja niihin tarvittiin

juhannuspuku. Joskus oli Joensuun myymälässä niin iso tungos, että pojat

menivät talon sisäpihalla pukujaan sovittamaan.

LAPPEENRANTAAN muutto kävi nopeasti.

­·Veikko Kekäle sanoi, että sinä sitten lähdet Lappeenrantaan. Ei siinä

miun mielipidettä kysytty, Strandén muistelee.

Elettiin toukokuuta 1976. Aikaa asioitten järjestelyyn oli pari-kolme

viikkoa. Ongelmia tuottivat muun muassa kaupan tilat, ne samat, joissa

pukimo nytkin toimii. Alun perin taloon piti tulla myös lastenpukimo:

­·Pidettiin sen loppuunmyynti jo ennen avajaisia.

Kaupungin kanssa ei alkuun päästy sopuun alakerran tilojen käytöstä. Koko

henkilökunta pakkautui yläkertaan ja vasta muutaman vuoden kuluttua

päästiin laillisesti käyttämään alakerran tiloja.

KILPAILUTILANNE vaatetusalalla oli Strandénin tullessa Lappeenrantaan

toinen kuin nykyisin.

­·Yrjön Puku täällä oli, Ajan Nuoriso ja Hämäläisen Pukimo, Halonen

tietysti ja Seppäläkin jo. Nyt on tullut näitä uusia ketjuja, Lindexistä

KappAhliin ja Dressmanniin ja H&M:ään.

Strandénin edustamassa myymäläketjussa on suomalainen vaate ollut arvossaan.

­·Perinteisesti on myyty paljon kotimaista, mutta nykyään esimerkiksi

saksalaiset ja tanskalaiset merkkivaatteet ovat suosittuja.

VENÄLÄISET ovat Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen olleet itärajan

vaatekaupoille etenkin Lappeenrannassa tärkeitä asiakkaita.

­·Ja ovat edelleenkin, vaikka valtaosa asiakkaista tietysti on tästä

Lappeenrannan seudulta. Itse asiassa meidän tax free -myyntimme kasvoi

viime vuonnakin, vahvistaa Strandén.

Venäläisiä asiakkaita tulee lähinnä Pietarista, ilman sen suurempaa

mainostamista. Tieto naapurimaassa leviää suusta suuhun.

­·Puskaradio on Venäjällä edelleenkin meidän paras mainosvälineemme.

Venäläinen asiakas tietää tarkoin mitä tulee hakemaan, hän on laatu- ja

merkkitietoinen. Henkilökunnassa on yksi venäjäntaitoinen, mutta nykyään

venäläisten kanssa tulee hyvin toimeen jo englannillakin. Nuoremman polven

pietarilaiset ovat kieliasiassakin kansainvälistyneet.

LIEVÄSTI aktiivinen. Näin luonnehtii Esko Strandén edustamaansa

palvelustrategiaa. Kaupungilla on väitetty, että Kekäleen myyjät palvelevat

asiakkaita liikaakin.

­·Kyllä, meillä on palvelua, mutta ei yliaktiivista. Rajanveto on tärkeä ja

hienovarainen asia. Paljon enemmän meille positiivista palautetta on

palvelusta tullut kuin negatiivista.

Suomalaismiehet osaavat Strandénin mielestä pukeutua.

­·Ei heidän tarvitse hävetä ulkomaisessa vertailussa.

Miesten pukumuoti muuttuu hitaanlaisesti. Selvimmin muutos ehkä näkyy ns.

katupuvustossa, rennommalla puolella.

­·Hyvännäköinen on aina muotia, kiteyttää Strandén.

ESKO STRANDÉN on urheilumiehiä, kuten niin monet hänen taustansa omaavat

ovat. Rääkkylässä ja vielä Joensuussakin Strandén kuului Niemisen

Urheilijoiden jalkapallojoukkueen kantaviin voimiin, pelasi niin

hyökkääjänä kuin puolustajana.

­·Palattiin nelosdivisioonassa, Lappeenrannassakin käytiin. UlPePo joskus

voitettiin. mutta LauTP:lle hävittiin, Strandén muistelee.

Lappeenrannassa Strandén tunnetaan innokkaana ravimiehenä. Maalaispoika

tietysti tottui hevosiin jo lapsena. Kimmokkeen raviurheilun seuraamiseen

hän oikeastaan sai, kun kävi 1959 Kuopion kuninkuusraveissa.

­·Kalle Partanen voitti silloin ravikuninkuuden Ero-Lohkolla ja se kyllä

jäi mieleen.

Ja mielessä on pysynyt. Strandén on tuttu vieras Lappeen raveissa.

Omaan tai porukkahevoseen asti harrastus ei sentään ole edennyt.

­·Raija sanoi, että jos hevonen tulee, hän lähtee, nauraa Strandén, on

tyytyväinen vaimon päätökseen.

LÄHES 28 vuotta pitkästä urastaan Esko Strandén on vaatettanut nimen omaan

aikuisia lappeenrantalaismiehiä, vaikka myymälä tietysti palvelee myös

naisia ja nuoria. Pukimo on väkisinkin leimautunut Strandéniin, jonka

silmään ja sanaan niin miehet kuin heidän vaimonsakin ovat pukuostoissa

tottuneet luottamaan.

Eläkkeellelähtöä Strandén ei lähdön aattona vielä oikein osaa arvioida.

­·Saattaahan se olla outo olo alussa, kaipaamaan jää niin asiakkaita kuin

henkilökuntaa. Mutta niinhän se on, ettei kukaan ole korvaamaton, muotoilee

Strandén lähtiäistuntonsa.

Liikuntaa Strandén uskoo eläkepäivinään lisäävänsä, matkusteluakin.

Kaupanteossa on tupannut menemään tähän asti kuusi päivää viikossa.

Haikea on ilmapiiri henkilökunnallakin.

­·Pistä siihen, et kyl meille nyt vähän jää turvaton olo, kuuluu sivusta.

MIKA STRANDÉN

Kuvateksti

Luotettu mies. Myymäläpäällikkö Esko Strandénin sanaan uskoivat niin miehet

kuin vaimot.

Esko Strandén

¤·Syntynyt 28.1.1940 Rääkkylässä.

¤·Töihin Asusteliike V. Kekäleelle 1958, eläkkeelle 31.1.2004.

¤·Vaimo Raija, lapset Päivi ja Matti, kaksi lastenlasta.

¤·Aikoo eläkkeellä liikkua, miettii oppisiko golfin, kun peli- ja

pallosilmää kerran on.

Kirjoittaja:
Antti Munnukka