Nyky-Lappeenranta syntyi kaupoista Kauppakadun varrelle

Etelä-Karjalan museon näyttely kertoo ajasta, jolloin kaupungissa ei vielä ollut kerrostumia.

ESA VILENIUS

Reilu kymmenen metriä, ehkä kolmisenkymmentä askelta on Lappeenrannan

Kauppakatu Etelä-Karjalan museon uudessa näyttelyssä. Kadusta poikkeavat

muun muassa nykyinen Valtakatu ja Raastuvankatu. Vanhoista

rakennuspiirustuksista, valokuvasuurennoksista ja erilaisista esineistä

koottu näyttely kertoo ajasta, jolloin Lappeenrannan keskusta oli nopeasti

kehittyvä kauppakeskus ilman rakentamisen aikakerroksia. Kuten vaikka

Mäntsälä nykyisin?

Näyttely perustuu Mervi Kansosen ja Arja Roivaisen teokseen ”Wähittäis- ja

paljottaiskauppaa tarpeellisilla teoksilla” ­kauppiastaloja ja kauppiaita

Lappeenrannassa. Kirja ilmestyy museon julkaisusarjassa keväällä. Kirjassa

kuten näyttelyssäkin vanhaa keskustaa on käyty läpi talo talolta. Nyt vielä

jäljellä olevat vanhat, osin muunnetut rakennukset liittyvät niissä

hämmentäväksi kokonaisuudeksi.

Vanhin talo näyttelyn kuvaamaan aikaan, 1910-20-luvuilla, oli Savanderin

talo. Se sijaitsi nykyisen kauppakeskus Armadan nurkalla, nykyistä

ravintola Kolmea Lyhtyä vastapäätä. Pääosa rakennuksista oli kuitenkin

vuosisadan alkuvuosilta. Joukossa oli uskomattomiakin luomuksia. Kauppias

A.G Ruotsin talo oli kuin torni. Siihen kuului myös kasvihuone.

Kauppakadun palveluvarustukseen kuului myös viinikauppa.

Maailmannäyttely-

laatua Kinnuselta

Kaupungissa oli näyttelyn kuvaamana ajanjaksona muutama tuhat

asukasta. Sen hyvin monipuolista kauppaa tuki laivaliikenne kanavalla ja

Saimaan alueen pitäjiin sekä 1880-luvulla kaupunkiin rakennettu varuskunta.

Itä-Suomen kehittyvä teollisuus ja jossain määrin turismikin, Imatra oli

Suomen turismin alkusijoja, vaikutti Lappeenrannan nopeaan kehittymiseen.

Rautatie tuli kaupunkiin 1885 Simolasta, Helsinki-Viipuri-rautatien

sivuraiteena.

Näyttely kertoo melkoisesta vauraudesta. Esillä olevat käyttötavarat ovat

korkealaatuisia, taidokkaasti tehtyjä. Usein hienoja ja kaiketi kalliita.

Kaiketi vain parhaat esineet ovat säilyneet, mutta nykyisen tavaralaadun

kanssa ne kilpailevat kyllä suvereenisti. Monet esineet ole juuri

kehittyneet nykypäiviin mennessä. Tästä vauraudesta oli vain lyhyt aika

pulaan, nälkään ja sotaan. Lasivitriinissä on esillä Kinnusen valmistama

kenkäpari, joka voitti kultamitalin Pariisin maailmannäyttelyssä.

Kinnusen mittakirja on myös esillä. Sinne on sotilassaappaitaan varten

antanut mitat myös luutnantti Ehrnrooth.

Näyttely antaa myös kuvaa siitä, mitä kaikkea museolla on varastoissaan.

Kaikki ei todellakaan ole esillä sen perusnäyttelyissä.

”Wähittäis- ja paljottaiskauppaa tarpeellisilla teoksilla” ­·Kauppiastaloja

ja kauppiaita Lappeenrannassa -näyttely 1.2.-9.5.

Museo Linnoituksessa on avoinna tiistaista sunnuntaihin kello 11-17.

PEKKA HÖLKKI

Kuvatekstit

Kohvakan kauppahuonetta. Liike loppui vasta 1970-luvulla.

Kultamitalikengät. Kinnusen kengät palkittiin Pariisin maailmannäyttelyssä.

Kirjoittaja:
Esa Vilenius