Pesärikko-näytelmä matkaa Suomen lähihistoriaan Pohjanmaan kautta

Lappeenrannan kaupunginteatterissa nähdään kevään ensimmäinen ensi-ilta.

RIINA NOKSO-KOIVISTO

Hillitte ittes. Vaikka tapahtuisi mitä pahaa, julkisivu on pidettävä

kunnossa niin, etteivät naapurit pääse vahingoniloisena naureskelemaan.

Siinä tärkein ohjenuora, jota pohjalainen Larvan talon emäntä Laimi vaalii

Orvokki Aution romaanitrilogiassa Pesärikko. Viistotaival-, Kotipesä- ja

Merkki päällä -teoksista dramatisoidun näytelmän ensi-ilta esitetään

lauantaina Lappeenrannan kaupunginteatterissa.

Näytelmässä nuori Armi nai itseään vanhemman taksikuskin ja päätyy miniäksi

isoon pohjalaistaloon. Avioliitossa tulee pian ongelmia, kun anoppi ei

päästä poikaansa otteestaan, eikä nuori miniä suostu nöyrtymään anopin

tahtoon. Heikko mies ei pysty valitsemaan puoltaan, vaan häilyy kahden

kodin ja kaksien odotusten välillä. Näyttelijä Mari Pöytälaaksolle Armin

rooli oli toiveiden täyttymys. Seinäjoelta kotoisin olevalle näyttelijälle

Pohjanmaan murteella kirjoitettu teksti ei tuottanut ongelmia. ­·Pesärikon

Armi on rooli, jonka olen halunnut tehdä siitä lähtien, kun luin trilogian.

Näyttämöllä on aika kotoonen olo, kun saa puhua omaa kieltänsä, Pöytälaakso

nauraa. Myös Laimia esittävällä Marja-Liisa Ketolalla on pohjalaisuudesta

omakohtaista kokemusta. ­·Äitini on kotoisin Ylistarosta, joten pohjalainen

nainen on minulle hyvin tuttu. Tunnistan monia piirteitä myös itsessäni.

­·Laimi ei ole paha, eikä tarkoita pahaa. Hän toimii niin kuin hänelle on

opetettu ja niin kuin on aina ennenkin tehty. Samalla hän siirtää niitä

samoja asioita seuraavalle sukupolvelle.

Pohjalainen, mutta yleisinhimillinen

Vaikka kurikkalaissyntyisen Orvokki Aution näytelmä on hyvin pohjalainen,

Lappeenrannan kaupunginteatterissa vierailevan ohjaajan Sarianne Paasosen

mukaan tekstin välittämät tunnot ovat yleiskansallisia. ­·Pesärikko on

agraari melodraama, jolle Pohjanmaa murteineen tarjoaa pikantin ympäristön.

Suomessa ei ole liikaa tekstejä, jotka näin yleispätevästi kertoisivat

suomalaisuudesta ja omasta lähihistoriastamme. ­·Vaikka itse olen syntynyt

vasta 70-luvulla, tunnistan silti näytelmästä esimerkiksi monia

sukulaisiani. Näin käy varmasti monille katsojille. Teksti sijoittuu

50-­70-lukujen Etelä-Pohjanmaalle ja Tampereelle, jonne eronnut Armi muuttaa

töihin, vaikka juuret ovat syvästi Pohjanmaalla. Ihmissuhdedraaman lisäksi

näytelmä kuvaa samalla suomalaisen maaseudun murrosaikaa. Monet

näyttelijöistä ovat sitä mieltä, että Pesärikon tapahtumat voisivat

sijoittua minne päin Suomen maaseutua hyvänsä. ­·Uskon, että eri puolilla

Suomen maaseutua vallitsi 50-luvulla hyvin samankaltainen ilmapiiri ja

normisto, juuri sellainen hillitte ittes·-periaate. Ongelmista ei puhuttu,

vaan sodan jälkeen tehtiin töitä ja yritettiin luoda omille lapsille

parempaa tulevaisuutta. Maailma oli hyvin erilainen kuin nyt, näyttelijä

Aino Kerola sanoo.

Vaikka kukaan Pesärikon henkilöhahmoista ei tahdo toisilleen pahaa,

dramaattisia ja kipeitä asioita tapahtuu. Sarianne Paasosen mukaan

Pesärikossa on kuitenkin myös komediallisia aineksia. ­·Pesärikko on juuri

sellainen kummallinen pirttidraama, joka kiehtoo minua. Siinä on ihmisiä ja

syviä tunteita, mutta myös mustaa huumoria. Orvokki Autio pystyi tosin

kirjoittamaan Pesärikon vasta sen jälkeen, kun hän oli muuttanut sieltä

pois ja saanut asioihin etäisyyttä.

I I I

Orvokki Aution Pesärikko Lappeenrannan kaupunginteatterin Jukola-salissa

lauantaina 7.2. kello 19.

ARI NAKARI

Kuvateksti

Anoppi ja miniä. Marja-Liisan Ketolan Laimi ja Mari Pöytälaakson esittämän

Armi ovat vahvoja pohjalaisnaisia, jotka eivät mahdu saman katon alle.

Kirjoittaja:
Riina Nokso-Koivisto