RIINA NOKSO-KOIVISTO
Hillitte ittes. Vaikka tapahtuisi mitä pahaa, julkisivu on pidettävä
kunnossa niin, etteivät naapurit pääse vahingoniloisena naureskelemaan.
Siinä tärkein ohjenuora, jota pohjalainen Larvan talon emäntä Laimi vaalii
Orvokki Aution romaanitrilogiassa Pesärikko. Viistotaival-, Kotipesä- ja
Merkki päällä -teoksista dramatisoidun näytelmän ensi-ilta esitetään
lauantaina Lappeenrannan kaupunginteatterissa.
Näytelmässä nuori Armi nai itseään vanhemman taksikuskin ja päätyy miniäksi
isoon pohjalaistaloon. Avioliitossa tulee pian ongelmia, kun anoppi ei
päästä poikaansa otteestaan, eikä nuori miniä suostu nöyrtymään anopin
tahtoon. Heikko mies ei pysty valitsemaan puoltaan, vaan häilyy kahden
kodin ja kaksien odotusten välillä. Näyttelijä Mari Pöytälaaksolle Armin
rooli oli toiveiden täyttymys. Seinäjoelta kotoisin olevalle näyttelijälle
Pohjanmaan murteella kirjoitettu teksti ei tuottanut ongelmia. ·Pesärikon
Armi on rooli, jonka olen halunnut tehdä siitä lähtien, kun luin trilogian.
Näyttämöllä on aika kotoonen olo, kun saa puhua omaa kieltänsä, Pöytälaakso
nauraa. Myös Laimia esittävällä Marja-Liisa Ketolalla on pohjalaisuudesta
omakohtaista kokemusta. ·Äitini on kotoisin Ylistarosta, joten pohjalainen
nainen on minulle hyvin tuttu. Tunnistan monia piirteitä myös itsessäni.
·Laimi ei ole paha, eikä tarkoita pahaa. Hän toimii niin kuin hänelle on
opetettu ja niin kuin on aina ennenkin tehty. Samalla hän siirtää niitä
samoja asioita seuraavalle sukupolvelle.
Pohjalainen, mutta yleisinhimillinen
Vaikka kurikkalaissyntyisen Orvokki Aution näytelmä on hyvin pohjalainen,
Lappeenrannan kaupunginteatterissa vierailevan ohjaajan Sarianne Paasosen
mukaan tekstin välittämät tunnot ovat yleiskansallisia. ·Pesärikko on
agraari melodraama, jolle Pohjanmaa murteineen tarjoaa pikantin ympäristön.
Suomessa ei ole liikaa tekstejä, jotka näin yleispätevästi kertoisivat
suomalaisuudesta ja omasta lähihistoriastamme. ·Vaikka itse olen syntynyt
vasta 70-luvulla, tunnistan silti näytelmästä esimerkiksi monia
sukulaisiani. Näin käy varmasti monille katsojille. Teksti sijoittuu
50-70-lukujen Etelä-Pohjanmaalle ja Tampereelle, jonne eronnut Armi muuttaa
töihin, vaikka juuret ovat syvästi Pohjanmaalla. Ihmissuhdedraaman lisäksi
näytelmä kuvaa samalla suomalaisen maaseudun murrosaikaa. Monet
näyttelijöistä ovat sitä mieltä, että Pesärikon tapahtumat voisivat
sijoittua minne päin Suomen maaseutua hyvänsä. ·Uskon, että eri puolilla
Suomen maaseutua vallitsi 50-luvulla hyvin samankaltainen ilmapiiri ja
normisto, juuri sellainen hillitte ittes·-periaate. Ongelmista ei puhuttu,
vaan sodan jälkeen tehtiin töitä ja yritettiin luoda omille lapsille
parempaa tulevaisuutta. Maailma oli hyvin erilainen kuin nyt, näyttelijä
Aino Kerola sanoo.
Vaikka kukaan Pesärikon henkilöhahmoista ei tahdo toisilleen pahaa,
dramaattisia ja kipeitä asioita tapahtuu. Sarianne Paasosen mukaan
Pesärikossa on kuitenkin myös komediallisia aineksia. ·Pesärikko on juuri
sellainen kummallinen pirttidraama, joka kiehtoo minua. Siinä on ihmisiä ja
syviä tunteita, mutta myös mustaa huumoria. Orvokki Autio pystyi tosin
kirjoittamaan Pesärikon vasta sen jälkeen, kun hän oli muuttanut sieltä
pois ja saanut asioihin etäisyyttä.
I I I
Orvokki Aution Pesärikko Lappeenrannan kaupunginteatterin Jukola-salissa
lauantaina 7.2. kello 19.
ARI NAKARI
Kuvateksti
Anoppi ja miniä. Marja-Liisan Ketolan Laimi ja Mari Pöytälaakson esittämän
Armi ovat vahvoja pohjalaisnaisia, jotka eivät mahdu saman katon alle.