ANNE KOTIHARJU
Lappeenrannan kaupunginhallituksen mielestä kaupungin nopeasti synkkenevä
talous vaatii ripeitä oikaisutoimia. Hallitus vakuuttui talouteen
keskittyneessä hallituksen iltakoulussa siitä, että suunnan on muututtava.
Kaupungille on kertynyt verotuloja viime vuonna 2,5 miljoona euroa
odotettua vähemmän. Lisäksi on tiedossa vähintään kolmen miljoonana euron
budjettiylitykset. Tuloperusta pienenee, mutta menot jatkavat kasvuaan.
·Kaupunginjohtaja tuo kaupunginhallitukseen esityksen jo tätä vuotta
koskevista toimenpiteistä. Esimerkiksi jo nimetyn organisaatiotoimikunnan
esitykset koskevat vasta alkavaa vaalikautta, selvittää
kaupunginhallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja Hannu Myyryläinen (sd.).
Puheenjohtaja Jukka Kärri arvioi tilanteen sellaiseksi, ettei tässä
vaiheessa voi jättää mitään keinoja perkaamatta meno- eikä tulopuolella.
Hallituksen toinen varapuheenjohtaja Ilpo Hakula (kok.) korostaa ennen
kaikkea palvelujen rakennemuutosten ja tehostamisten mahdollisuuksia.
Hakulakin muiden mukana viittaa myös veronkorotuksen mahdolliseen
tarpeeseen syksymmällä.
·Lappeenrannan ongelma ei ole kustannuspuolella. Palvelut ovat edullisia
ja kilpailukykyisiä. Ongelma on tulonmuodostus eli verotuloja näyttää
tulevan heikosti, erityisesti yhteisöverot ovat ongelma.
Vaalivuonna
kipeitä ratkaisuja
Hakula karsastaa paniikkiratkaisuja: nopeita keinoja tulojen kartuttamiseen
ja menojen pienentämiseen on vähän.
·Ei voi olla niin, että valtuusto päättää joulukuussa jotain ja
helmikuussa aloitetaan tekemään paniikkikäännöksiä. Kyllä se on
kuntatalouden kokonaistuskaa, jossa nyt Lappeenrannassa eletään.
Hakula katsoisi nyt muutaman kuukauden tulokertymän kehitystä.
·Jos suunta on edelleen syvenevä, kuten näyttää, eli jos tulokertymää ei
ole edes budjetoidun mukaisesti, niin kaupunginhallituksen on tartuttava
toimenpiteisiin.
Kunnallisvaalivuodesta huolimatta päättäjien on pystyttävä kipeisiinkin
ratkaisuihin.
·Tässä on niin vakavista asioista kyse, että pinnojen keräämisen sijaan
asiat vain pitää hoitaa. Yhden veroprosentin korotus toisi kuusi miljoonaa
euroa. Jos veronkorotuksen lisäksi ei muuta tehdä, niin tuo summa on
nopeasti humahtanut. Sitten ihmetellään, kun on taas sama ongelma käsissä.
Myön verolinjalle
nyt muitakin
Hallituksen jäsen Antti O. Arposen (myö) mielestä puolen tai yhden
prosenttiyksikön veronkorotukselle olisi ollut nyt käyttöä.
·Myö oli sitä mieltä jo joulukuussa.
Taloudellisen tilanteen synkkyys yllätti toki myöläisetkin.
Kaupunginjohtajan esityksiltä Arponen odottaa myös selviä vaikutuksia,
mieluiten numeroina. Perattavaa kun ei ole enää paljon.
·Viime vuonnakin tehtiin resurssityötä, mutta alijäämältä ei vältytty.
Veronkorotusta Arponen pitää ilmeisenä.
·On käytävä läpi niin kiinteistövero kuin kunnallisveroprosenttikin.
Kiinteistövero on Lappeenrannassa vertailun mukaan vielä kaukana
maksimista. Kokonaisuutena Lappeenranta ei ole asukkaitaan kovasti
verottava kunta.
·En ymmärrä sellaista ryhmää, joka vielä syksyllä vastustaa
veronkorotusta. Se on helppo ja vaikea ratkaisu, joka vain pitää tehdä.
Jo toinen
alijäämäinen tulossa
Rahoitusjohtaja Vesa Matikainen kuvailee verokorotuspainetta erittäin kovaksi.
·Vuodelta 2003 on tulossa hyvin alijäämäinen tilinpäätös. Se johtuu siitä,
että verotulot laskevat meillä absoluuttisestikin melkein viisi prosenttia.
Valtionosuuksien kasvu ei kata tulopohjan kapenemista lähimainkaan.
Ansioverotulot kasvoivat tilitysten mukaan viime vuonna edelleen yli kolme
prosenttia. Sen sijaan yhteisöverotulot romahtivat lähes kolmanneksen.
Menot jatkavat kasvuaan.
·Toiminta on valtavan työvoimavaltaista. Paikallisesti ei mahdeta
valtakunnallisille palkkasopimuksille mitään. On hyvin voimakas ristiriita
tuloperustan ja palvelutuotannon kustannustason kesken.
Myös alkanut vuosi näyttää synkältä.
·Näyttäisi, ettei sitä pelasta alijäämäisyydeltä mikään.
Veronkorotuskysymyksiin voi tarttua vasta syksyllä. Nyt heti on on
tartuttava muihin toimiin: menojen hallintaan ja tuottavuuden nostoon.
Kaupunginjohtaja Markku Andersson pitää ensisijaisimpina toimina edelleen
palvelurakenteen muutokseen liittyviä kehittämishankkeita.
·Näitä ovat palveluasumiseen, lastenhuoltoon ja moniin muihin liittyvät
prosessit. Ne on saatava onnistuneesti vietyä läpi tänä vuonna.
Hallituksen käsittelyyn lähiaikoina tuotavien esitysten sisältöä Andersson
ei tässä vaiheessa lähde ounastelemaan.
Lappeenrannan veroprosentti on nyt 18. Yksi prosenttiyksikkö tuottaa noin
kuusi miljoonaa euroa. Edellisen kerran veroprosenttia korotettiin puoli
prosenttiyksikköä 1990-luvun loppupuolella. Kiinteistöveroja nostettiin
vuodeksi 2003.
Veroista päätetään syksyllä ennen budjetin tekoa.