Etelä-Karjalan ilma haisee vähemmän kuin 1990-luvun alussa

Hajurikkiyhdisteet heikentävät viihtyvyyttä tehtaiden lähellä, kun tuulen suunta on kohti asutusta.

ILPO LESKINEN

Etelä-Karjalan kaupunki-ilma on selvästi parempaa kuin 1990-luvun alussa.

Ilmanlaatu on viimeisten viiden vuoden ajan säilynyt suunnilleen samalla

tasolla. Näin arvioi ympäristönsuunnittelija Minna Ahlqvist Imatran

ympäristötoimesta. Hän on koonnut yhteen viime vuoden ilmanlaadun

mittaustiedot Etelä-Karjalasta ja Svetogorskista.

Tehtaiden hajurikkiyhdisteet heikentävät viihtyvyyttä tehtaiden

lähialueilla. Hajuja on tehtaiden ylös- ja alasajojen yhteydessä, kun

tuulen suunta on kohti asutusta. Tehtaiden normaalikäytössä hajuja ei kovin

usein enää esiinny.

Teollisuuslaitosten 1990-luvulla tekemät uudistukset ovat Ahlqvistin mukaan

selvästi parantaneet tehtaiden lähialueiden ilmanlaatua.

­·Ilmalaatu on viime vuodet ollut nykyisellä tasolla. Vuosittaiset

vaihtelut ovat johtuneet tuulioloista.

Rikkilaskeuma on vuosi vuodelta pienentynyt, mutta se ylittää tavoitetason.

Keväällä Lappeenrannan ja Imatran keskustat kärsivät pölyongelmista, vaikka

katujen ja teiden puhdistamista on tehostettu.

Svetogorsk

omalla tasollaan

Suurimmat hajurikkiyhdisteen pitoisuudet mitattiin viime vuonna

Svetogorskissa, jossa ohjearvo ylittyi yhdeksänä kuukautena. Ilman

epäpuhtauksia on enemmän kuin Etelä-Karjalassa.

Lappeenrannan Tirilässä ohjearvo ylittyi kerran. Rikkidioksidipitoisuudet

olivat kaikkialla alhaisia ja alittivat selvästi ohje- ja raja-arvot.

Typenoksidien pitoisuudet olivat suurimmillaan Lappeenrannan keskustassa,

Lauritsalassa ja Imatran Mansikkalassa. Tuntiohjearvo ylittyi ainoastaan

Lauritsalassa.

Hiukkasia keväällä

hengitykseen

Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat suurimmillaan keväällä. Syynä

ovat hiekoitushiekan ja nastarenkaiden irrottaman asfalttiaineksen

kohoaminen ilmaan. Ohjearvo ylittyi Lappeenrannan keskustassa kahtena

kuukautena sekä Svetogorskissa yhtenä kuukautena.

Kokonaisleijumapitoisuudet olivat myös suurimmillaan keväällä.

Vuorokausiohjearvo ylittyi Lappeenrannan Ihalaisen sekä Imatran

Imatrankosken mittauspisteillä. Liikenne ja uuden kauppakeskuksen

rakennustyömaa kohottivat Imatrankosken pitoisuuksia.

12 jatkuvaa

mittauspistettä

Etelä-Karjalan ilmanlaadun tarkkailuverkostossa on 23 mittauspistettä.

Näistä kahdellatoista tehdään jatkuvaa mittausta, joten ilmanlaatu

tiedetään lähes reaaliajassa.

Mitattavia ilman epäpuhtauksia ovat hajurikkiyhdisteet (TRS), rikkidioksidi

(SO2), typenoksidit (NO2 ja NO), kokonaisleijuma (TSP), hengitettävät

hiukkaset (PM10) sekä sadeveden laskeuman eri komponentit.

Joutsenon jatkuvatoimiset mittausasemat sijaitsevat Pulpin koululla,

palolaitoksella ja keskustassa, Lappeenrannan mittausasemat Lauritsalassa,

Tirilässä, Armilassa ja keskustassa ja Imatran mittausasemat

Rautionkylässä, Mansikkalassa, Teppanalassa sekä Pelkolassa

rajavyöhykkeellä. Svetogorskissa on yksi jatkuvatoiminen mittausasema.

Tilanne kerrotaan ilmanlaatuindeksillä, joka jakaa ilmanlaadun viiteen

luokkaan. Menneen viikon tilanne esitetään Etelä-Saimaassa torstaisin.

III

Etelä-Karjalan ilmanlaadun viime vuoden mittaustuloksia on esillä

viikonloppuna Etelä-Karjalan messukeskuksessa Imatralla, jossa järjestetään

rakennusmessut.

Kirjoittaja:
Ilpo Leskinen