ILPO LESKINEN
Etelä-Karjalan kaupunki-ilma on selvästi parempaa kuin 1990-luvun alussa.
Ilmanlaatu on viimeisten viiden vuoden ajan säilynyt suunnilleen samalla
tasolla. Näin arvioi ympäristönsuunnittelija Minna Ahlqvist Imatran
ympäristötoimesta. Hän on koonnut yhteen viime vuoden ilmanlaadun
mittaustiedot Etelä-Karjalasta ja Svetogorskista.
Tehtaiden hajurikkiyhdisteet heikentävät viihtyvyyttä tehtaiden
lähialueilla. Hajuja on tehtaiden ylös- ja alasajojen yhteydessä, kun
tuulen suunta on kohti asutusta. Tehtaiden normaalikäytössä hajuja ei kovin
usein enää esiinny.
Teollisuuslaitosten 1990-luvulla tekemät uudistukset ovat Ahlqvistin mukaan
selvästi parantaneet tehtaiden lähialueiden ilmanlaatua.
·Ilmalaatu on viime vuodet ollut nykyisellä tasolla. Vuosittaiset
vaihtelut ovat johtuneet tuulioloista.
Rikkilaskeuma on vuosi vuodelta pienentynyt, mutta se ylittää tavoitetason.
Keväällä Lappeenrannan ja Imatran keskustat kärsivät pölyongelmista, vaikka
katujen ja teiden puhdistamista on tehostettu.
Svetogorsk
omalla tasollaan
Suurimmat hajurikkiyhdisteen pitoisuudet mitattiin viime vuonna
Svetogorskissa, jossa ohjearvo ylittyi yhdeksänä kuukautena. Ilman
epäpuhtauksia on enemmän kuin Etelä-Karjalassa.
Lappeenrannan Tirilässä ohjearvo ylittyi kerran. Rikkidioksidipitoisuudet
olivat kaikkialla alhaisia ja alittivat selvästi ohje- ja raja-arvot.
Typenoksidien pitoisuudet olivat suurimmillaan Lappeenrannan keskustassa,
Lauritsalassa ja Imatran Mansikkalassa. Tuntiohjearvo ylittyi ainoastaan
Lauritsalassa.
Hiukkasia keväällä
hengitykseen
Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat suurimmillaan keväällä. Syynä
ovat hiekoitushiekan ja nastarenkaiden irrottaman asfalttiaineksen
kohoaminen ilmaan. Ohjearvo ylittyi Lappeenrannan keskustassa kahtena
kuukautena sekä Svetogorskissa yhtenä kuukautena.
Kokonaisleijumapitoisuudet olivat myös suurimmillaan keväällä.
Vuorokausiohjearvo ylittyi Lappeenrannan Ihalaisen sekä Imatran
Imatrankosken mittauspisteillä. Liikenne ja uuden kauppakeskuksen
rakennustyömaa kohottivat Imatrankosken pitoisuuksia.
12 jatkuvaa
mittauspistettä
Etelä-Karjalan ilmanlaadun tarkkailuverkostossa on 23 mittauspistettä.
Näistä kahdellatoista tehdään jatkuvaa mittausta, joten ilmanlaatu
tiedetään lähes reaaliajassa.
Mitattavia ilman epäpuhtauksia ovat hajurikkiyhdisteet (TRS), rikkidioksidi
(SO2), typenoksidit (NO2 ja NO), kokonaisleijuma (TSP), hengitettävät
hiukkaset (PM10) sekä sadeveden laskeuman eri komponentit.
Joutsenon jatkuvatoimiset mittausasemat sijaitsevat Pulpin koululla,
palolaitoksella ja keskustassa, Lappeenrannan mittausasemat Lauritsalassa,
Tirilässä, Armilassa ja keskustassa ja Imatran mittausasemat
Rautionkylässä, Mansikkalassa, Teppanalassa sekä Pelkolassa
rajavyöhykkeellä. Svetogorskissa on yksi jatkuvatoiminen mittausasema.
Tilanne kerrotaan ilmanlaatuindeksillä, joka jakaa ilmanlaadun viiteen
luokkaan. Menneen viikon tilanne esitetään Etelä-Saimaassa torstaisin.
III
Etelä-Karjalan ilmanlaadun viime vuoden mittaustuloksia on esillä
viikonloppuna Etelä-Karjalan messukeskuksessa Imatralla, jossa järjestetään
rakennusmessut.