URPO LAANINEN
Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin talous on vuoden 2003 tilinpäätöksen
mukaan hyvässä kunnossa. Tilinpäätösluvut ovat jopa hieman paremmat kuin
edellisvuosina. Vuosikatetta kertyi 6,5 miljoonaa euroa.
·Kyllä tilinpäätös hyvä on, ja siihen tietysti on monta syytä.
Keskussairaalan käyttö on ollut kovaa, sairaanhoitopiirin johtaja Jouko
Partanen kommentoi.
Sairaanhoitopiirin hallitus allekirjoitti tilinpäätöksen keskiviikkona.
Sairaanhoitopiiri palauttaa kunnille oman toiminnan tuloksesta kaksi
miljoonaa euroa eli 3,5 prosenttia. Lappeenranta saa huhtikuussa takaisin
978 000 euroa.
Muutkin kunnat saavat palautuksia, paitsi Taipalsaari, jolta peritään lisää
noin 15 000 euroa.
Johtaja Partanen totesi, että lähetteet keskussairaalaan, päivystyskäynnit
ja hoidettujen potilaiden määrä lisääntyivät viime vuoden aikana.
·Palvelukysynnän kasvu selittyi ainakin osaksi sillä, että kaikki kunnat
eivät pystyneet lääkäripulan vuoksi vastaamaan väestön tarpeisiin.
·Samanaikaisesti suurimpien kuntien potilaiden jatkohoito kangerteli pahoin.
Näiden syiden takia keskussairaala toimi Partasen mukaan koko vuoden
ylikuormitettuna. Niin potilaat kuin työntekijät joutuivat venymään
äärirajoille.
Sairaanhoitopiiri pystyi pitämään menonsa aika hyvin kurissa, vaikka ne
ylittyivät jonkin verran. Ulkopuolisilta ostettiin enemmän palveluja kuin
budjetissa arvioitiin.
Myöskään ylimääräistä jononpurkurahaa ei ollut vielä budjetissa.
Sairaanhoitopiiri osti leikkaukset pääosin ulkopuolisilta.
Leikkausjonot
lyhenivät hieman
·Leikkausjonot lyhenivät jonkin verran, mutta eivät läheskään niin paljon
kuin valtio edellytti. Ilmiö on sama muissa sairaanhoitopiireissä. Jonot
lyhenivät, mutta eivät niin paljon kuin odotettiin, johtaja Partanen totesi.
Keskussairaalan jonoissa oli viime vuoden lopussa vajaat 2 100 ihmistä eli
12 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten. Sairaanhoitopiiri sai valtiolta
jononpurkuleikkauksiin 670 000 euroa, ja kunnat osallistuivat samalla summalla.
Partanen piti erinomaisena sairaanhoitopiirin sijoittumista
valtakunnallisessa tuottavuusvertailussa: Etelä-Karjala oli siinä kolmas ja
potilasvahinkovertailussa neljäs.
·Pienikin sairaala voi samanaikaisesti olla sekä tuottava että
palvelutasoltaan laadukas, hän kehui.
Lappeenranta
sai vastauksen
Jouko Partanen kertoi, että sairaanhoitopiirin budjetti on toteutunut hyvin
tämän vuoden alkupuolella. Jatkohoitoon jonottavien lappeenrantalaisten ja
imatralaisten potilaiden määrät ovat laskeneet huomattavasti.
Lappeenrannan kaupungin sosiaali- ja terveysjohtaja Kari Korhonen ja
johtava lääkäri Timo Kohvakka lähettivät jo sairaanhoitopiirille
selvityspyynnön, miten se aikoo pitää Lappeenrannan erikoissairaanhoidon
tämänvuotiset kustannukset budjettiin varatussa 40,8 miljoonassa eurossa ja
kuinka niitä voitaisiin vähentää vielä 2 miljoonalla.
Sairaanhoitopiirin hallitus totesi Lappeenrannan menojen määräytyvän sen
perusteella, kuinka paljon kaupungin asukkaat käyttävät keskussairaalan
palveluja. Siihen vaikuttaa keskeisesti kaupungin terveyskeskuksen
lääkäritilanne ja toisaalta jatkohoitoa odottavien potilaiden määrä, johon
keskussairaala ei pysty omalla toiminnallaan vaikuttamaan.
·Sairaanhoitopiirin keinot ovat ihan minimaaliset. Kaupunki voi vaikuttaa
enemmän omilla toimenpiteillään. Jos kaupungin lääkäritilanne on huono,
potilaat tulevat meille tavalla tai toisella.
·Emme voi sanoa, että olette väärästä kunnasta. Se on heitteillejättöä,
eikä siihen voida suostua, johtaja Partanen totesi.
Sairaanhoitopiirin vuoden 2003 tilastoja
¤·Yleissairaanhoidon kysyntä: Lähetteitä 27 431, päivystyskäyntejä 20 736
ja päivystyssisäänottoja 9 376.
¤·Ensikäyntejä 22 047 ja kaikki käynnit yhteensä 136 490.
¤·Hoitojaksoja 15 812, hoitopäiviä 72 895, leikkaustoimenpiteitä 8 340 ja
synnytyksiä 1 103.
¤·Palveluja sai 35 004 ihmistä, joista käytti vain
poliklinikan palveluja 24 044.
¤·Jonossa vuoden 2003 lopussa 2 087 ihmistä (edellisvuonna 2 377 eli -12,2 %).
¤·Terveyskeskuksista tuli 18 739 lähetettä, yksityislääkäreiltä 6 524 ja
muilta 2 169 lähetettä.
¤·Psykiatrian kysyntä: lähetteitä 1 289, päivystyskäyntejä 126 ja
päivystyssisäänottoja 611, ensikäyntejä 627 ja kaikki käynnit yhteensä
19 998, hoitojaksoja 906 ja hoitopäiviä yhtensä 27 356.