Kaatopaikasta tuli kaasulaitos ja paljon muuta

Maisemoinnin aikataulu voi vielä venyä, kaava hivuttautuu lähemmäs Toikansuota.

ESA VILENIUS

Kuutostielle ja kaupunkiin asti aikoinaan lemuaan levittänyt Toikansuon

kaatopaikka ei ole entisenlainen jätteen unohtamispaikka. Sinne voi tuoda

muutamia erityisjätelajeja. Tässä tehtävässä se tukee Kukkuroinmäen kaikki

maakunnan jätteet nielevää käsittelykeskusta Joutsenossa.

Toikansuolla on ongelmajätteiden vastaanottopiste yksityishenkilöille ja

romuautojen säilytys. Puhtaanapidon esimiehen Marko Markkasen mukaan siellä

jatkunee myös biojätteen vastaanotto kaupunkilaisten toivomuksesta.

Sairaalajätteet poltetaan Toikansuolla. Markkasen mukaan se on hyvin

siistiä toimintaa. Jätteet tulevat tiiviissä pakkauksissa ja menevät

suoraan polttoon. Toikansuolla säilytetään myös öljyisiä maa-aineksia.

Hanhijärventielle

asti ehkä astutusta

Toikansuo on niin lähellä kaupunkia, että sen alueet liittyivät sujuvasti

jo olemassa oleviin alueisiin. Kaupungin teknisen johtajan Ensio

Koikkalaisen mukaan alueelle on käynnistymässä kaavoitus. Sopivalla

suojavyöhykkeellä Toikansuon liepeille voisi tulla esimerkiksi

samankaltaista pienteollisuus- ja varastoaluetta kuin kuutosentien

eteläpuolella jo nyt on.

Mahdollisen asutusalueen rajana on pidetty Hanhijärventietä.

Itse vanhasta kaatopaikasta tulee aikanaan pienten kukkuloiden alue, jota

”on suunniteltu virkistyskäyttöön.” Se tarkoittanee, että alueelle aika

vaikea keksiä täsmällistä käyttöä sen jälkeenkään, kun se on maisemoitu.

Rakennuspaikaksi siitä ei ole.

Toikansuon noin viiden hehtaarin suuruiselle varsinaisille kaatopaikalle on

vuosien mittaan ajettu noin 680 000 tonnia erilaista elintasoon

kelpaamatonta tavaraa. Kuutiotilavuus lienee suurempi, koska mukana on

runsaasti kevyttä puuta, muovia, paperia ja pahvia.

Pääosa siitä on yhdyskuntajätettä: sitä entistä sekalaista roskistavaraa.

Ohuimmillaan maisemointi maamassoilla edellyttää 1,7 metrin paksuista

kerrosta. Yhdyskuntatekniikan päällikön Pasi Leimin mukaan jätteiden päälle

tulee puoli metriä tiivistä savea ja sen päälle parinkymmenen sentin

läpäisevä maakerros vesien ohjailemiseksi pois jätekukkuloilta. Päälle

tulee vielä metri kasvumaata. Hyvää savea on saatu Partekin alueelta, nyt

mietitään pitäisikö kuivatuskerroksen olla paksumpi.

Varsinaiseksi päällysteeksi käyvät vaikkapa uudisrakennusalueiden pintamaat.

Maisemointi on nyt suunnille puolessa välissä. Aikaa vuoden 2005 loppuun,

mutta jatkoaikaa on mahdollista hakea. Kyse on suurten maamassojen

siirtelystä, jota kannattaisi tehdä aina tilaisuuksien tullen, siis

esimerkiksi uusia rakennusalueita raivattaessa.

Vuosikymmenien

kaasulähde

Toikansuon alue tuottaa nykyisin palavaa kaasua noin 160 kuutiometriä

tunnissa. Se mene kaikki Partekin prosessiin. Kaupunki saa kaasusta maksun.

Toikansuon kaasussa on noin puolet metaania ja nelisenkymmentä prosenttia

hiilidioksidia. Teollisuuskäytössä hiilidioksidipitoinen kaasu voidaan

käyttää yhdessä maakaasun kanssa ongelmitta.

Metaania syntyy mätänemisprosessissa. Se on myös maakaasun pääkomponentit,

lämpöarvoltaan maakaasun veroista. Metaani kuuluu kasvihuonekaasuihin,

jotka ohentavat ilmakehän otsonikerrosta. Palamistulos on kuitenkin

hiilidioksidia ja vettä.

Marko Markkanen arvelee kaasua riittävän pariksi vuosikymmeneksi.

­·Jätepatjassa on paljon esimerkiksi vanhan Karjaportin jätteitä.

Toikasuon jätepatjan paksuudeksi on arvioitu yli kymmenen metriä. Jätteet

ovat kukkuloissa peittomaan kanssa kerroksina kuin täytekakussa ikään.

Kaasuntuotannon aikana kukkulat painuvat jonkin verran, mutta joustavan

peittomaan ansiosta se tuskin näkyy maan pinnassa.

MIKA STRANDÉN

Kuvatekstit

Metaani muhii. Mätänemisprosessi, hapeton hajoaminen, tuottaa metaania,

joka kelpaa Partekin prosessiin.

Hae omasi pois. Toikansuolla on romuautojen välivarasto ennen murskausta.

Kirjoittaja:
Esa Vilenius