TENHO TIILIKAINEN
Imatran koulutoimen rakennemuutosta pohtinut projektiryhmä on saanut
valmiiksi ensimmäiset versionsa koulutuksen kehityssuunnitelmaksi 2005-2010.
Suunnitelma pitää sisällään erilaisia vaihtoehtoisia malleja, joiden avulla
kouluverkko voidaan sopeuttaa aleneviin oppilasmääriin, opetussuunnitelmien
uudistamiseen, ja talouden realiteetteihin. Imatralla on liikaa kouluneliöitä.
Kaupungin sisäisessä jakelussa ollut suunnitelma tulee herättämään myös
poliittisia intohimoja sekä vilkasta kansalaiskeskustelua. Vaikka kyse on
vasta pohjapaperista ja alustavien vaihtoehtojen esittelystä, niin jotakin
tulee joka tapauksessa tapahtumaan.
Koulutuslautakunta, yksikönjohtajat ja yhteistyötoimikunta miettivät
huhtikuun lopulla yhdessä palvelurakenteen vaihtoehtoja. Mietinnän pohjana
on tuore kehittämissuunnitelma.
Imatran koulutuslautakunnan puheenjohtaja Sinikka Poskiparta (kok.) toivoo
lautakunnalle ja valmistavalle työlle työrauhaa. Poskiparta haluaa, että
nimenomaan koulutuslautakunta pääsee päättämään rakenteellisista asioista,
eikä päätös rakenteiden muuttamistavasta tule muualta.
Tähän saakka keskustelua on käyty lähinnä Vuoksenniskan yhteiskoulun lukion
kohtalosta ja Honkaharjun koulun kohtalosta. Suunnitelmassa on kuitenkin
tarkasteltu jokaista yksikköä erikseen ja alueellisesti.
Sinikka Poskiparran mukaan koulutoimen rakenneratkaisuista on tarkoitus
päättää ainakin alustavasti jo tämän kevään aikana.
·Tosiasia on, että koulurakennuksia tulee jonkin verran vähenemään. Mutta
ongelma on siinä, mistä ne vähenevät. Esimerkiksi Rajapatsaan alueella on
kaksi koulua ja yhdelläkin tultaisiin toimeen, mutta kun molemmat ovat
yhdistämistä ajatellen vähän ”tyhmässä” paikassa, Poskiparta mainitsee
esimerkkinä.
Hänen mukaansa kuntalaisia tullaan kuulemaan heitä koskevassa asiassa. Se,
ehditäänkö suunnitelmia esitellä vielä kevään aikana, on epävarmaa.
Poskiparran mielestä on kuitenkin pidettävä huoli siitä, että kouluverkon
alueellinen kattavuus säilyy, eivätkä koulumatkat ainakaan pienten lasten
osalta muodostu kohtuuttomiksi.
·Ei alueellista mallia voi lopettaa noin vain.
Pohjapaperi
jatkoa varten
Honkaharjun koulun rehtorin Kari Stenbergin mielestä
palvelurakennesuunnitelma on tässä vaiheessa vain eräänlainen pohjapaperi,
jonka kautta lähdetään keskustelemaan vaihtoehdoista ja niiden
toteuttamismahdollisuuksista.
·Näitä vaihtoehtoja ei varmaankaan ole vielä työstetty eteenpäin. Ainakin
me Honkaharjun koulussa olemme mielellämme mukana pohtimassa niitä asioita,
jotka meitä koskevat.
Stenbergin mielestä on tärkeää, että vaihtoehtoja pohdittaessa kuunnellaan
jokaista aluetta ja myös vanhempaintoimikuntaa herkällä korvalla.
Honkaharjun koulun rehtorina Stenbergiä mietityttää ennen kaikkea
nykytilanne. Hänen mukaansa erityisopetus siirrettiin Honkaharjuun
ajatuksella, että koulussa tehdään peruskorjaus.
Meidän tilamme eivät ole sellaiset kuin ne voisivat olla, eivät ainakaan
harjaantumisopetusta ajatellen. Suurin uhka minun mielestäni on se, että
mitään ei tapahdu. Se on meidän kannaltamme pahin vaihtoehto nykytilanteessa.
Honkaharjun koulun peruskorjauksen ja harjaantumisopetuksen lisärakennuksen
alustava kustannusarvio olisi viiden miljoonan euron luokkaa.
Kokonaisuus
on hallittava
Opettajain Ammattijärjestön Imatran yhdistyksen pääluottamusmies Jouni
Urpalainen on ehtinyt tutustua alustavasti tulevien vuosien
rakennesuunnitelmaan. Urpalaisella suunnitelmaluonnokset herättivät osin
ristiriitaisia tunteita.
·Valehtelisin, jos väittäisin, etteivät suunnitelmat herättäneet mitään
tuntemuksia. En ole kuitenkaan saanut suunnitelmaa auki kertakatsomisella.
Pelkkiä kuvia katsomalla ei homman juju välttämättä selviä.
Urpalaisen mukaan on tärkeää, että rakenneuudistukset kulkevat käsi kädessä
opetussuunnitelmauudistusten ja muiden vireillä olevien uudistusten kanssa.
Myös Urpalainen näkee suunnitelman pohjapaperina, jonka päälle varsinaista
työtä lähdetään tekemään.
·Muutosta on eletty koko ajan, ja kuinkahan mones tällainen paperi tämä
mahtaakaan olla. Vaikka en haluakaan ampua tätä suunnitelmaa tässä
vaiheessa alas, niin jonkinlainen skeptisyys näihin jatkuviin suunnitelmiin
on tullut.
Urpalaisen mielestä Imatran koulutoimessa on edetty monessa asiassa
etulinjassa ja saatu myös hyviä tuloksia aikaan. Hänen mielestään
nykyisessä tilanteessa on tärkeää, että kokonaisuus pysyy hallussa, ja
eväät hyvän opetuksen antamiseen ovat jatkossakin olemassa.
Urpalaista mietityttää peruskoulun pilkkomisesitykset, kun kuitenkin
tavoitteena pitäisi olla liikkuminen kohti yhtenäistä peruskoulua.
·Asioita ei saa miettiä pelkästään neliöiden tai seinien kautta, mutta en
myöskään halua hirttäytyä seiniin kiinni.
Jouni Urpalaisen mielestä koulutoimen palvelurakenneuudistuksessa on kyse
niin suuresta asiasta, että opettajien mielipide on tultava esiin.
·Tämä on sen suuruusluokan asia, että tulemme varmasti ottamaan kantaa
asiaan myös yhdistyksenä.
TENHO TIILIKAINEN
Kuvateksti
Välipalalla. Meltolan esikoululaiset ovat iltapäivän odotetuimman
ohjelmanumeron kimpussa, välipalalla.