ANNE KOTIHARJU
Vaikka lapsiperheiden määrä vähenee, lastensuojelun asiakkaiden määrä vain
kasvaa – ja kovaa vauhtia. Etelä-Karjalassa kasvuvauhti on erityisen nopea.
Etelä-Suomen lääninhallituksen tekemän peruspalvelujen arviointiraportin
mukaan huostaanotettujen lasten määrä on lisääntynyt Etelä-Karjalassa
vuodesta 1998 vuoteen 2002 35 prosenttia. Koko läänissä kasvuprosentti on
ollut 22 ja koko maassa 24.
Etelä-Karjalassa yhdeksän tuhannesta alle 18-vuotiaasta lapsesta tai
nuoresta oli vuonna 2002 otettu huostaan. Koko läänissä vuonna 2002
huostaanotettuja oli 4 343, mikä on 784 lasta enemmän kuin vuonna 1998.
Raportin mukaan sijoitetut lapset ovat entistä huonokuntoisempia ja
tarvitsevat vaativaa hoitoa. Tilanne kertoo myös avohoidon
terapiapalvelujen riittämättömyydestä.
Etelä-Karjalaa leimaa myös lapsiperheiden väheneminen. Lapsiperheiden osuus
kaikista perheistä oli vuonna 2002 runsaat 39 prosenttia kun osuus oli koko
läänissä 43 prosenttia.
Lääninhallituksen mukaan raportti osoittaa kaiken kaikkiaan, että erityistä
tukea ja kasvatusta tarvitseville lapsille ja nuorille on liian vähän
palveluja. Lasten ja lapsiperheiden tukeminen varhaisessa vaiheessa
ehkäisee tehokkaimmin ongelmien kärjistymistä.
Kaupungeissa isoin
palvelutarve
Lapsiperheisiin kohdistuvien palvelujen runsas käyttö keskittyy noin
kolmasosaan läänin kunnista. Näitä palvelujen suurkuluttajakuntia ovat
tyypillisesti kaupungit, muun muassa Lappeenranta ja Imatra. Kummasakin
niin avohuollon piirissä olevia kuin sijoitettujakin lapsia on selvästi
maan keskiarvoa enemmän.
Suurin osa Etelä-Karjalan kunnista sijoittuu valtakunnan keskitasoa
vähemmän palveluja käyttävien joukkoon. Näitä kuntia ovat Lemi, Uukuniemi,
Taipalsaari, Savitaipale, Suomenniemi, Ruokolahti, Luumäki ja Ylämaa.
Vaikka toimeentulotukea saavien lapsiperheiden osuus on laskenut koko
läänin alueella, on tuo osuus ruvennut suurenemaan Etelä-Karjalassa ja
Uudellamaalla vuodesta 2000 lukien. Raportin mukaan lapsiperheistä 12,2
prosenttia sai Etelä-Karjalassa toimeentulotukea. Osuus on suurin vertailussa
Toimeentulotukea saavien yksinhuoltajaperheiden osuus on kasvanut
voimakkaasti ja on nyt 57 prosenttia kaikista tukea saavista lapsiperheistä.
Avohuollossa
40 prosentin kasvu
Avohuollossa olevien lasten määrä on kasvanut vuosina 1998-2002 koko
läänissä runsaat 40 prosenttia. Vuonna 1998 avohuollossa oli tuhatta alle
18-vuotiasta kohti 5,6 lasta ja vuonna 2002 jo 50,8. Eniten avohuollossa
oli lapsia Uudellamaalla ja Etelä-Karjalassa.
Lääninhallitus toteaa, että läänissä vain joka kolmas kunta pysty
järjestämään erityispäivähoitopalvelut kaikille tarvitseville. Vaikka
Etelä-Karjalassa erityistä tukea tarvitsevien lasten osuus on vertailussa
suuri, oli maakunnassa erityislastentarhanopettajia vähiten koko läänissä
eli 0,6 opettajaa tuhatta 16-vuotiasta kohti. Keskimääräinen luku läänissä
on 3,2.
Lääninhallituksen suositukset
¤·Ennaltaehkäisevä toiminta on tärkeintä.
¤ Avohuoltoon ja sijaishuoltoon tarvitaan kuntien yhteistyötä.
¤·Perhehoito pitäisi saada sijaisperheitä houkuttelevaksi vaihtoehdoksi.
¤·Yksinhuoltajaperheiden toimeentulotuen lisäosan, ehkäisevän
toimeentulotuen ja sosiaalisen luototuksen määrää pitäisi lisätä.
¤·Lapsiperheiden kotipalvelua pitäisi lisätä.
¤·Erityispäivähoidon laatu ja saatavuus pitäisi taata.
¤·Ympärivuorokautista sosiaalipäivystystä on lisättävä alueellisena
yhteistyönä.
¤·Perhe- ja kasvatusneuvolan työtä on vahvistettava.
¤·Perhetyön mitoitukseksi sopisi viidestä kymmeneen perhettä työntekijää kohti.
Avohuolto ja sijoitus
¤·Lastensuojelun avohuollon työmuotoja ovat mm. kasvatus- ja perheneuvolan
ohjaus- ja terapiapalvelut, taloudellinen tuki, kotipalvelu, loma- ja
virkistystoiminta, tukihenkilön tai -perheen järjestäminen sekä koko
perheen kuntoutusjakso.
¤·Sijoitetulla lapsella tarkoitetaan lasta, joka on sijoitettu kodin
ulkopuolelle joko avohuollon tukitoimena tai huostaanoton perusteella.
Sijaishuolto voi olla perhe- tai laitoshoitoa.