ANNE NIEMI
Pien-Saimaan rehevä pussinperä, Lavikanlahti, ei tule täyttämään vesistön
hyvää ekologista tilaa, jos asiaa tarkastellaan EU:n
vesiensuojelupolitiikan mittarein.
Euroopan unionissa on voimassa direktiivi, jossa jäsenmailta vaaditaan
vesistöselvitystä. Käytännössä tämä tarkoittaa kansallisen lain säätämistä
vesien hoidon järjestämisestä.
Suomessa uusi vesipuitelaki esitellään 14. huhtikuuta ympäristöministeri
Jan-Erik Enestamille. Eduskunta saa lain ruodittavakseen syksyllä, voimaan
se astuu vuodenvaihteessa.
Lakiesityksessä arvioinnin perusteena on jatkossa luonnontila, ei veden
käyttökelpoisuus ihmisen näkökulmasta.
·Ekologia tulee korostumaan vesikemiaa unohtamatta. Tavoitteenamme on
luoda sellainen seurantaohjelma, jolla selvitetään vesistön tila ja siihen
vaikuttavat muutokset, sanoo sanoo vanhempi tutkija, limnologi Marja Kauppi
Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksesta.
Vesistö on
maaperän lapsi
Lavikanlahden veden laatu nousi puheenaiheeksi Kiihansuon
turvetuotantoalueen ympäristöluvan tultua voimaan helmikuussa. Noin 73
hehtaarin turvealueen humuspitoiset purkuvedet laskevat Mustaojan kautta
Lavikanlahteen. Lavikanlahdella Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen
vesistöntutkijoita kiinnostaa ihmisen aiheuttamat muutokset. He puhuvat
vesistöön kohdistuvista paineista, kun tarkastellaan sitä, kuinka paljon
lannoitteilla, valuma-alueen vesillä ja virkistystoiminnalla kuormitetaan
vesistön omaa ekologista tilaa.
·Rantamaat ovat on hedelmällistä maata, jota on viljelty runsaasti.
Takavuosina lannoitus on rehevöittänyt Lavikanlahtea, sanoo Kauppi.
Uudessa laissa vesistöjen ekologisen tilan tyypittelyssä otetaan huomioon
sen alkuperäinen luonne. Kuvaannollisesti sanottuna järvi on aina
valuma-alueensa eli ympäröivän maaperän lapsi.
Käytännössä tämä tarkoittaa Lavikanlahdella sitä, että soisevan maaperänsä
vuoksi tummavetisyys on osa järven luontaista tilaa.
Veden vaihtuvuus
erittäin huono
Taipalsaarelta Savitaipaleelle ulottuvan pitkulaisen ja kapean
Lavikanlahden veden vaihtuvuus on erittäin huono. Lavikanlahtea mättää
turvetuotannon lisäksi voimakas maatalous, rantatilojen karjatalous ja
metsäntuotanto.
Ongelmat lisääntyivät oitis, kun valmiiksi ylirehevän järvialueen yhdeksi
kuormittajaksi tuli turvetuotanto. Pahiten ympäristöä rasitti
turvetuotannon kuntoonpanovaihe vuonna 1999, jolloin suohon vedettiin
ensimmäiset syvät haavat, turveojat.
Myös Lavikanlahden käyttökelpoisuusluokitus on välttävä. Sinilevä roihahtaa
kesällä kukintaan ravinteikkaassa ja sameassa turvejärvessä. Tummuutensa
vuoksi nopeasti lämpenevän vesistön planktontoiminta on runsasta.
·Vaikka kalakuolemia ei Lavikanlahdella ole, pohjan huono happitilanne
johtaa sisäiseen kuormitukseen eli fosforin purkautumiseen pohjaliejusta,
vesistöntutkija Kauppi toteaa.
Lupa tarkistetaan
vuonna 2013
Uusi laki näyttää voimansa silloin, kun Kiihansuon ympäristöluvalle haetaan
jatkoa. Nyt myönnetyn ympäristöluvan ehdoissa vaaditaan erilaisia
turvevesipäästöjen tarkkailu- ja mittausmenetelmiä, jotka tulee toteuttaa
Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen määräämällä tavalla.
·Pyrin vesistötarkkailussa ottamaan kuntien toiveet huomioon. Nykyisin
Mustaojassa on kaksi veden laadun tarkkailupistettä ja Lavikanlahdella
yksi, mikä on kyllä vähän, Kauppi sanoo. Perjantaina Vapon ja
ympäristökeskuksen edustajilla on vuosittainen päivityskokous, jossa
tarkkailumenetelmistä ja vesistömuutoksista keskustellaan.
Vapo Oy:n Kiihansuon turvetuotantoalueen ympäristölupa on voimassa
toistaiseksi, vuonna 2013 on luvan hankkijan tehtävä tarkistamista koskeva
hakemus.
ANNE NIEMI
Kuvateksti
Likaaja maksaa. Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen vesistötutkija Marja
Kauppi valvoo Lavikanlahden vesistön tilaa myös Kiihansuon turvealueen
seurantatulosten perusteella.