Kolmikannan rajanylityspaikan mahdollisuudet kansainvälistyä selvitetään

Toteutettavuustutkimusta pidetään ehtona sille, että kansainvälistymisestä päästään joskus neuvottelemaan.

PÄIVI VENTO

Parikkalan kunta on jättänyt rahoitushakemuksen ja hankesuunnitelman

Etelä-Karjalan liittoon koskien Kolmikannan ja Syväoron rajanylityspaikkaa.

Kunta haluaa teetättää rajanylityspaikan toteutettavuustutkimuksen, joka on

välttämätön, jotta kansainvälisen ylityspaikan statuksen pystyy koskaan

saamaan.

­·Tämä on erittäin tärkeä askel, kunnan elinkeinoasiamies Aune Ritola toteaa.

Kaakkois-Suomen Interreg IIIA-ohjelman seuraava hakukierros päättyy tämän

viikon perjantaina. Interreg hallintokomitean kokous, jossa tästäkin

hakemuksesta päätetään, on kesäkuun ensimmäinen päivä. Parikkalan hankkeen

kustannusarvio on 75 000 euroa.

Ritola huomauttaa summan olevan vaatimaton verrattuna hallintokomitean

yleensä käsittelemiin hakemuksiin. Ritola uskoo, että hyväksyntä tulee.

Maakuntajohtaja Timo Puttonen sanoo, että toki Parikkalaa tuetaan aikeissaan.

Toteutettavuustutkimus on perusselvitys, josta tietoa saavat kaikki

neuvotteluosapuolet, kuten eri viranomaiset Suomessa, Venäjällä ja Euroopan

komissiossa. Tutkimusta tarvitaan siis silloin, kun käsillä on hetki tehdä

päätös ylityspaikan muuttamiseksi kansainväliseksi ja neuvoteltaessa

esimerkiksi EU:n Tacis-rahoitusta raja-aseman statuksen kohottamiseksi ja

siihen liittyvistä kehittämis- ja investointitarpeista.

Tilapäisen maine

on hankala

Parikkalassa katsotaan, että juuri nyt on oikea hetki hankkeen

käynnistämiselle. Tähän käsitykseen on tultu, koska Suomen sekä Venäjän

puolella on toteutettu merkittäviä infrastruktuurihankkeita. Lisäksi

tilapäisen ylityspaikan liikenteen kasvu on ollut jatkuvaa. Tilapäinen

rajanylityspaikka on status, joka vain hankaloittaa matkailun ja muun

elinkeinoelämän yhteistyön kehittämistä Suomen ja Venäjän välillä.

Timo Puttonen huomauttaa, että toteutettavuustutkimuksen teettämisen

ajankohta on ollut parikkalalaisten käsissä.

­·Minulla ei ole mitään sellaista tietoa, että nyt olisi edullisempi

ajankohta kuin olisi ollut joskus aikaisemmin. Rajanylityspaikan avaaminen

kansainväliselle liikenteelle on todella pitkä prosessi. Toivottavasti

hanke auttaa, mutta katsoisin, että jonkin verran vielä kuluu aikaa

tavoitteen saavuttamiseen, Puttonen jarruttelee.

Hän perustelee näkemystään muun muassa sillä, että Venäjän puolella

investoitavaa riittää ennen kuin siellä ollaan valmiita kansainväliseen

toimintaan.

­·Siellä on pelkät kopit, niitä voi verrata Imatran tasoon.

Puttonen näkisi kansainvälisen ylityspaikan aseman syntyvän askel kerrallaan.

­·Ensin avoinna kesäaikana busseille ja muilla ryhmämatkalaisille.

Hankkeen toteuttamisaika on 15.5.-31.4.2004. Tänä aikana järjestetään myös

rajayhteistyöseminaari. Sen tavoitteena on lisätä suomalaisten ja

venäläisten viranomaisten yhteistoimintaa rajanylitysasioissa. Lisäksi

tehostetaan yritysten välistä kanssakäymistä sekä laaditaan julkisen ja

yksityisen sektorin strategia Parikkala-Syväoron rajanylityspaikan

kansainvälistymiseen tähtäävistä toimenpiteistä.

PÄIVI VENTO

Kuvateksti

Puu kulkee. Parikkalan rajanylityspaikalla puutavaraa kulkee nyt vähän

aikaa niukemmin, koska Venäjän puoleiset tiet kärsivät kelirikosta.

Hanke rajanylityspaikan kehittämiseksi

¤·Toteuttamisaika 15.5.-31.12.2004.

¤·Mukana olevat tahot ohjausryhmässä: Etelä-Karjalan liitto, Parikkalan

kunta, Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, Lahdenpohjan piiri,

rajavartiolaitos, tulli, Savonlinnan matkailupalvelu, tielaitos, Itä-Savon

kuntayhtymä sekä yritysten edustajia.

¤·Hankkeen aikana neuvotellaan Suomen ulkoministeriön, rajavartiolaitoksen,

tullilaitoksen, tielaitoksen ja lääninhallinnon edustajien kanssa sekä

Karjalan tasavallan talouskehitysministeriön, tielaitoksen, Venäjän

federaation tullilaitoksen ja rajavartiolaitoksen edustajien kanssa

Moskovassa ja Pietarissa.

¤·Hanke Parikkalan valtuuston hyväksyttäväksi kesäkuussa.

Hankkeen rahoitus

¤·Kustannusarvio yhteensä 75 000 euroa. Siitä menee ostopalveluihin 40 000,

rajatyöseminaariin 14 000, hankkeen vetäjien palkkamenoihin 8 000 ja

neuvottelumatkakuluihin 7 000 euroa, lisäksi 3 000 euroa tiedottamiseen

sekä ohjausryhmän kokousmatkakuluihin.

¤·Ostopalveluina erilaisia laskelmia ja haastatteluja, joiden toteuttajilla

on käytössään tietyt sapluunat aikaisimmista vastaavista hankkeista.

¤·Rahoituksesta 37 000 euroa EU-rahoitusta, 22 000 kunnalta ja 15 000

Etelä-Karjalan liitolta.

Maakuntasuunnitelma sanoo

¤·Etelä-Karjalan maakuntasuunnitelma sanoo vuodelle 2030 kohdassa

infrastruktuuri rajalla ja rajanylitys seuraavaa: Raja-asemat ovat

kasvattaneet kokoaan ja Parikkalan asema on avattu kansainväliseen käyttöön.

Kirjoittaja:
Päivi Vento