Kulttuurivirkamiesten airot eivät ole ristissä ongelmista huolimatta

Jorma Kallio sai varoituksen luottamushenkilöön kohdistuneesta käytöksestä. Toimialajohtaja Heikki Timosen mukaan asian merkitystä ei tule suurennella.

RIINA NOKSO-KOIVISTO

Lappeenrannan kulttuuritoimessa yhteistyö sujuu edelleen normaalisti, vaikka toimialajohtaja Heikki Timonen joutui aikaisemmin tänä vuonna antamaan kulttuurisihteeri Jorma Kalliolle varoituksen luottamushenkilöön kohdistuneesta sopimattomasta käytöksestä.

­·Varoitus sai kohtuuttomat mittasuhteet, kun se tuotiin julkisuuteen. Mielestäni se on henkilöstöhallinnon sisäinen asia, joka on nyt ollutta ja mennyttä. Kulttuurihallinnolla Lappeenrannassa ei rahapulaa lukuun ottamatta ole suurempia ongelmia, ainakin virkamiesten välillä yhteistyö pelaa, Timonen sanoo. Kaupunkilehti Lappeenrantalainen uutisoi Kallion saamasta varoituksesta viikonloppuna. Varoituksen aiheena oli jo viime syksynä sattunut kärhämä, jossa kulttuurilautakunnan jäsen Kari Pettinen oli tuntenut tulleensa Kallion taholta uhatuksi. ­·En ole tapahtuneesta ylpeä, mutta tunnen, että minua on siinä tilanteessa tulkittu väärin. Yritin myöhemmin pahoitella ja selvittää asian, mutta turhaan, Kallio sanoo. Timosen mukaan uuden virkamieslain mukainen varoitus ei ole sama asia kuin entinen kurinpitotoimi, joka vietiin päätettäväksi luottamuselimiin. Nyt työnantaja voi antaa varoituksen oman harkintansa mukaan, eikä se juurikaan eroa huomautuksesta. ­·Totta kai varoituksella on edelleen merkitystä. Jos niitä kertyy riittävä määrä, tai ne ovat erityksen vakavia, työnantaja alkaa miettiä virkasuhteen pysyvyyttä. Jorma Kallion kohdalla mistään tällaisesta ei ole kysymys.

Enemmän aikaa perustyöhön

Varoitus ei kuitenkaan kohdistunut millään tavoin kulttuuritoimistossa tehtävään työhön. Heikki Timosen mielestä kulttuuritoimisto on voinut viime kuukausina keskittyä aikaisempaa paremmin tärkeään perustyöhön, kun Linnoituksen yö annettiin kilpailuttamisen jälkeen ulkopuolisen järjestettäväksi. ­·Se vapautti paljon resursseja, sillä Linnoituksen yö vei yli puolet kulttuuritoimiston henkilökunnan työajasta, Timonen sanoo.

­·Lappeenrannassa on satoja kulttuurialan yhteisöjä, järjestöjä ja vapaaehtoisia, joiden tukeminen on meidän perustyötämme. Nyt siihen on enemmän voimavaroja. Kymmenen vuotta Linnoituksen yön kanssa työtä tehnyt Kallio myöntää, että ratkaisuun liittyi myös hieman haikeutta. ­·Totta kai. Tosin voin tuntea tyytyväisyyttä siitä, että me kehitimme tuotteen, joka näyttää toimivan hyvin. ­·Juuri tämä on itse asiassa kulttuuritoimiston tehtävä: laittaa alulle ja kehittää tapahtumia ja jossain vaiheessa harkita, mikä olisi tapahtuman tulevaisuuden kannalta parasta. Linnoituksen yötähän on yritetty ulkoistaa jo pari kertaa aiemmin, Kallio muistuttaa. ­·Samalla laillahan musiikkileikkikoulu oli ensin pitkään kulttuuritoimiston hoivissa ennen kuin se siirrettiin musiikkiopistolle. Kallion mukaan kulttuuritoimistossa riittää vipinää ilman Linnoituksen yötäkin. Vuoden aikana toimisto järjestää useita pienempiä tapahtumia, kuten Saimaan sävel -kilpailun, Kitara soi·-festivaalin ja jazz-tapahtuman. ­·Jos joidenkin tapahtumien menettämistä olen surrut, niin niiden, jotka lama-aikana lopetettiin rahapulassa. Nyt olisi kenties aika herättää jotain niistä henkiin. Tällainen on esimerkiksi Lasten ja nuorten kulttuurikuukausi, joka toteutettaisiin yhteistyössä Imatran ja Joutsenon kanssa, Kallio visioi. ­·Lisäksi aiomme tehdä kartoituksen siitä, mitä kaikkea kulttuuria Lappeenrannassa tehdään. Tällaista selvitystä ei ole kaupungissa tehty 20 vuoteen.

SEPPO RAUTIOVAARA

Kuvateksti

Samassa veneessä. Kulttuurisihteeri Jorma Kallio ja toimialajohtaja Heikki Timonen vakuuttavat, että yhteistyö sujuu.

Kirjoittaja:
Riina Nokso-Koivisto