Leipurikin voi parantaa maailmaa

Lappeenrannan Harapaisessa valmistuu leivonnaisia vastikään löydetyistä raaka-aineista.

PETTERI VÄRTÖ

Heidi Björn pyöräyttelee rusinapullia pellille ja kiikuttaa ne nousemaan.

Sylvi Björn alustaa kääretorttutaikinaa vieressä. Äiti ja tytär

työskentelevät rinnakkain lappeenrantalaisessa pienleipomossa kuten

perheyrityksessä tavallista on.

Pienleipomon arjen tavallisuutta on myös rusinapullien koostumus. Torttuun

leipomossa on sen sijaan muutaman viime viikon aikana kääritty

poikkeuksellisesti makua intiaanisokerista ja speltistä.

Kuluttajien kiinnostus ruuan terveellisyyttä kohtaan on herättänyt myös

pienyrittäjän.

­·Tavalliset kakut ja pullat on viime aikoina nähty epäterveellisinä.

Kuulin intiaanisokerista ja aloin kysellä mahdollisuuksista saada sitä

jatkuvasti. Viimeisen kahden kuukauden aikana tiedonhankinta on ollut

erityisen aktiivista, vuonna 1983 leipomoyrittäjänä aloittanut Sylvi Björn

kertoo.

Aktiivisuuden seurauksena Harapaisessa paistettiin kolme viikkoa sitten

ensimmäinen koe-erä leivonnaisia, joiden raaka-aineena oli

bolivialaisintiaanien valmistama ruokosokeri ja länsisuomalaisten viljelemä

speltti. Se huomattiin.

­·Ruuan sisältö on alkanut kiinnostaa. Aiempaa terveellisempiä tuotteita

kysytään koko ajan.

Hyvä maku

Heidi ja Sylvi Björnin kokeiltavien tuotteiden

raaka-aineet – intiaanisokeri, ruususuola ja speltti – ovat

luonnonmukaisesti tuotettuja. Tutkimusten mukaan aineet ovat

monipuolisempia kuin tavallinen sokeri, suola tai vilja.

Sylvi Björnin mukaan niiden maut sopivat hyvin yhteen ja tukevat toisiaan.

­·Eri makutesteissä intiaanisokeria ja spelttiä sisältäneiden tuotteiden

maku on säilynyt pitempään, hän sanoo.

Maun ohella pienleipomo alkoi valmistaa uusia tuotteita asiakaspalvelun ja

vaihtoehdon tarjoamisen vuoksi.

­·Tuotteiden tekemisen lähtökohtana on vaihtoehdon tarjoaminen teollisesti

valmistetuille tuotteille. Kilpailutilanteen vuoksi tarvetta

erikoistumiseen ei ole, vuodesta 1996 leipomoa vetänyt Heidi Björn kertoo.

­·Kun itse haluaa syödä mahdollisimman maukasta ja puhdasta ruokaa, haluaa

tarjota saman mahdollisuuden myös muille, hän jatkaa.

Raaka-aineiden saatavuuden ohella hankaluutena on ollut niiden uutuus.

Niitä ei toistaiseksi löydä leivonnaisten valmistamisessa tarvittavista

tuotteista. Sylvi Björn tekee itse esimerkiksi intiaanisokeria sisältävät

hillot, jotka hän rullaa kääretortun sisään.

Pitkä perinne

Intiaanisokerin ja ruususuolan valmistaminen perustuu vuosisataiseen

perinteeseen. Speltti on taas ikivanha eurooppalainen alkuvilja, jota on

viljelty vuosituhansia.

Björnien mukaan niiden käytöllä halutaan myös kunnioittaa ja ylläpitää

vanhoja perinteitä. Se maksaa.

­·Valmistuskustannukset ovat kymmenkertaiset. Teemme kuitenkin mieluummin

pienemmällä katteella ilman mitään erikoiskertoimia kuten usein on tapana,

Sylvi Björn sanoo.

Humanitaarinen reilun kaupan periaate toteutuu myös raaka-aineiden

käytössä. Intiaanisokerin ja ruususuolan valmistaminen tarjoaa

bolivialaisintiaaneille laillisen ja turvallisemman tavan työllistää itsensä.

SEPPO RAUTIOVAARA

Kuvatekstit

Käsityötä. Sylvi Björnin kädet ovat käyneet taikinavasussa vuodesta 1983,

joten uusien raaka-aineiden käyttö on ollut ongelmatonta.

Samassa paikassa. Sukupolvenvaihdoksen myötä leipomoyrittäjänä vuonna 1996

aloittanut Heidi Björn on valmistanut leivonnaisia Lappeenrannan

Harapaisessa koko työuransa ajan.

Kirjoittaja:
Petteri Värtö