TIINA PASANEN
Tieliikelaitoksen suunnitelma perustaa Taipalsaaren Merenlahdelle
kivilouhos, -murskaamo ja asvalttiasema ei tunnu miellyttävän sen enempään
kylän vakituisia asukkaita kuin kesämökkiläisiä. Tämä kävi hyvin ilmi
maanantai-iltana, kun Merenlahden kylätoimikunta järjesti asiasta
yleisötilaisuuden. Kenttäosuuskunnan talolle saapui yli viisikymmentä
ihmistä, jotka pommittivat Tieliikelaitoksen maa-ainesvastaavaa Matti
Varjusta kysymyksillä yli kahden tunnin ajan. Eikä Varjukselle juuri jäänyt
hengähdysaikaa kysymysten välillä. Tavan takaa hän joutui toteamaan, että
vaakakupissa painaa raha.
·Tarvitsemme kovaa kiviainesta, eikä sitä juuri löydy tältä seudulta.
Etelä-Karjala on rapakivialuetta.
Varjuksen mukaan kovaa kiveä tarvitaan muun muassa kuutostiellä, jossa
asvaltin pitää kestää kovaa kulutusta. Toistaiseksi sopivaa kivilaatua
joudutaan kuljettamaan Etelä-Karjalan tietyömaille Iitistä.
·Kiven rahtaaminen sieltä kymmenen vuoden ajan maksaisi 3,7 miljoonaa
euroa. Yhteiskunnan asialla tässä ollaan, sillä Tieliikelaitos on valtion
kokonaan omistama liikelaitos, Varjus huomautti.
Yleisöä rahapuheet eivät vakuuttaneet. Pian tuli selväksi, että
suunnitellun 140 000 kiintokuution rahtaamiseen tarvitaan 10 000
perävaunullista rekkaa.
·Se tarkoittaa, että kapeaa ja huonokuntoista Merenlahden tietä ajaisi
vuosittain eestaas tuhat rekkaa. Tuollaista rekkarallia tie ei todellakaan
kestä, ilmoitti kesäasukas Marja-Liisa Perasto.
Yksi kuormittaja
lisää Pien-Saimaalle
Perasto oli huolissaan myös louhimon pintavesivalumista, jotka painuvat
matalaan Likolahteen.
·Jälleen yksi kuormittaja lisää Pien-Saimaalle, jota rehevöityminen uhkaa
muutoinkin. Ihmettelen suuresti, eikö sitä kovaa kiveä todellakaan löydy
muualta? Pitääkö sen takia pilata kaunis kylä ja järvimaisemat, Perasto
päivitteli.
Toinen kesäasukas Ari Vanhanen ihmetteli, eikö myös tien kunnostaminen tule
kalliiksi.
·Ja kuka sen sitten maksaa? hän kysyi.
Kylällä asuva Jarmo Leino oli huolissaan lisääntyvästä rekkaliikenteestä.
·Parikymmentä lasta ajelee pyörällä kouluun. Merenlahden tielle
tarvittaisiin ehdottomasti kevyen liikenteen väylä, sillä jos kaksi rekkaa
tulee vastakkain, niin niitä joutuu väistämään tien penkereelle, hän huomautti.
Leino tiedusteli myös, miksei Tieliikelaitokselle kelpaa Vaalimaan tien
varrella olevat laajat kivivarastot.
·Myös Ylämaa on rapakivialuetta. Kiviaines kelpaa kyllä rakentamiseen,
mutta ei asvaltintekoon, Varjus vastasi ja lisäsi, että valmiiksi louhitun
kiven murskaaminen tulisi myös huomattavasti kalliimmaksi.
Rekkaralli alkaisi
Merenlahden tiellä Varjus muistutti, että räjäytykset sekä louhinta- ja
murskaamotoiminta rajoittuisivat Kangasahonmäellä kevääseen ja syksyyn. Sen
sijaan asvalttiasema olisi käytössä kesällä eli silloin kun asvalttia
tarvitaan.
·Tieliikelaitoksen yli 3 miljoonan euron säästöt eivät ole mitään sen
rinnalla, jos yhdenkin lapsen henki menee, totesi Jukka Hänninen, joka asuu
Merenlahden tiellä varrella Lappeenrannan puolella.
Hänninen ilmoitti Varjukselle, että ”asukkaat vastustavat hanketta
viimeiseen asti”.
Rekkarallin ohella asukkaat olivat huolissaan kivilouhoksen melu- ja
pölyhaitoista sekä järvimaiseman turmeltumisesta.
TIINA PASANEN
Kuvateksti
Valvonta. Kuka valvoo, että kivilouhos toimii lupaehtojen mukaisesti, Esko
Kähö peräsi Tieliikelaitokselta. Kähö muistutti, että kokemukset muun
muassa Lappeenrannan Yllikkälän kivilouhimosta ovat huonot. Siellä asukkaat
ovat joutuneet todistamaan melu- ja pölyhaittojen lisäksi myös talon
ulkoseinän halkeamia.
Kivilouhos ja asvalttiasema
¤·Tieliikelaitos hakee Taipalsaaren kunnalta maa-aineslupaa 140 000
kiintokuutiolle kiviainesta. Louhinta-aika on 10 vuotta.
¤·2,2 hehtaarin louhinta-alue sijaitsee Marenlahdella Kangasahonmäellä
lähellä Käräiselkää. Matkaa lähimpiin asuintaloihin ja Pien-Saimaalle
kertyy noin 500 metriä.
¤·Taipalsaaren rakennuslautakunta käsittelee Tieliikelaitoksen
lupahakemusta 10. toukokuuta.