Messukeskuksen hallitus heitti haasteen jatkotoimista omistajalle

Etelä-Karjalan messukeskuksen toiminnan jatkaminen vaatii rahoitusta.

MATTI SAARELA

Etelä-Karjalan Messukeskus Oy tuotti viime vuonna tappiota 305 000 euroa. Imatran kaupungin yhtiölle antaman tuen ansiosta yhtiöllä ei kuitenkaan ole vielä välitöntä vaaraa konkurssista. Viime vuoden tappion ennakoitiin syksyllä olevan 170 000 euroa. Kertaluonteiset allaskirjaukset kuitenkin nostivat tappion edellisvuosien tasolle.

­·Yhtiö sai mittavat tuet viime vuonna. Ne ovat vääristäneet myös tuloslaskelmaa sillä tavalla, että tulos näyttää voittoa. Kun tuloksesta puhdistetaan viime vuoden avustukset, eli liiketoiminnan muut tuotot, tappiota syntyi 305 000 euroa, hallituksen puheenjohtaja Onni Hietalahti laskee.

Tälle vuodella laaditussa talousarviossa ennakoidaan, että yhtiö tuottaa tappiota reilut sata tuhatta euroa. Yhtiön omat varat eivät riitä näin suurien tappioiden kattamiseen, vaan se tarvitsee lisärahoitusta omistajiltaan.

­·Tämän vuoden budjettia on käyty läpi inhorealistiselta pohjalta. Näyttää edelleenkin siltä, että yhtiö ei selviä ilman apua. Sen asian kanssa käännymme Imatran Seudun Kehitysyhtiön puoleen. Teimme kehitysyhtiön hallitukselle esityksen tämän asian ratkaisemisesta ja se käsittelee asiaa ihan lähipäivinä, Hietalahti jatkaa.

Imatran kaupunki avusti yhtiötä viime vuonna tukipaketilla, jonka arvo nousi yhteensä 857·000 euroon. Suuri osa rahoista on käytetty edellisten vuosien tappioiden kattamiseen. Tukipaketti nosti yhtiön oman pääoman tasolle, jossa välitöntä konkurssin vaaraa ei vielä ole.

­·Jos asiaa mietitään oman pääoman osalta, niin viime vuonna saatuja avustuksia ei ole syöty vielä kokonaan. Omaa pääomaa on vielä niin paljon, että hallituksella ei ole lain mukaista velvollisuutta ryhtyä toimenpiteisiin, Hietalahti jatkaa.

Jäljellä oleva pääoma ei kuitenkaan riitä tänä vuonna syntyvien tappioiden kattamiseen.

­·Tälle vuodelle budjetoitu tappio on kuitenkin niin suuri, että yhtiö ei selviä siitä, vaikka ei olekaan enää missään tapauksessa viime vuoden tasossa, Se on näillä näkymillä 110·000-120·000 euroa. Mikä on suurin piirtein se, mitä yhtiö maksaa tiloistaan vuokraa kaupungille.

Hietalahti uskoo, että tämän vuoden budjetti myös pitää. Yhtiön tappiokierre on saatu hallintaan. Yhtiö on saneerattu ja tuotto-odotukset perustuvat viime vuonna toteutuneisiin tuottoihin.

­·Tämä budjetti perustuu viime vuoden toteutumiin. Me pystyimme kuitenkin tekemään aidosti voitollisia messuja jo viime vuonna. Esimerkiksi viimeksi pidetyt rakennusalan messut osoittivat, että meillä on kykyä tuloksellisten messujen tekemiseen. Se vain vaatii sen tuotekehittelyajan. Se ottaa aikansa, eikä sille kukaan mitään mahda, Hietalahti uskoo.

Etelä-Saimaan tammikuussa tekemän kyselyn perusteella valtaosa (39) Imatran kaupunginvaltuuston 52 valtuutetusta on sitä mieltä, että messukeskukselle ei voida myöntää enää lisärahoitusta kaupungin varoista. Kehitysyhtiö voi kuitenkin tukea avustaa tytäryhtiötään omista varoistaan. Messukeskuksen päästäminen selvitystilaan merkitsisi joka tapauksessa sitä, että kaikki tähän asti tehdyt investoinnit menisivät hukkaan.

Messukeskuksen hallitus piti tilinpäätöskokouksensa keskiviikkona.

­·Tässä kokouksessa ei tehty lopullisia päätöksiä yhtiön tulevaisuudesta, vaan niiden päätösten tekeminen kuuluu omistajalle, Hietalahti muistuttaa. Hietalahti ei pidä hyvänä julkisuudessa esitettyä ajatusta, että messukeskus luopuisi nykyisistä pysyvistä tiloistaan ja vuokraisi tarvitsemansa tilat messukohtaisesti. Erikoismessut ovat yhtiön toiminnan tuttavin osa ja niiden vieminen väliaikaisiin tiloihin ei ole järkevää. Näytteilleasettajat tuskin hyväksyisivät sitä.

Kirjoittaja:
Matti Saarela