Categories
Artikkelit

Peltojen kosteikot ja kivikot ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuudelle

Joutsenon alapitäjiltä aletaan tehdä luonnontilaisten alueiden hoitosuunnitelmaa.

SARI PULLINEN

Joutsenossa aletaan tehdä Etelä-Karjalan ensimmäistä luonnon

monimuotoisuuden (lumo) yleissuunnitelmaa maa- ja metsätalousministeriön

rahoituksella. Alapitäjillä Konnunsuon, Leppälän ja Nevalan tienoilla

ryhdytään kartoittamaan viljelyalueiden ympärillä ja keskellä sijaitsevia

luonnontilaisia alueita, joita olisi mahdollista hoitaa säännöllisesti.

Tällaisia paikkoja voivat olla vaikkapa pellonpientareet, metsäsaarekkeet,

kosteikot tai kivikot, jotka ovat hyviä elinympäristöjä monille eläin- ja

kasvilajeille. Hoitoa varten maanomistaja saa erityistukea 360-480 euroa

hehtaaria kohti vuodessa.

­·Tilakohtaisia suunnitelmia ei vielä tehdä. Nyt vasta kerrotaan, mitä

hanke merkitsee. Suojelun tai rauhoittamisen kanssa tällä ei ole mitään

tekemistä, maisemanhoidonneuvoja Riitta Liukkonen Pro Agria Etelä-Karjalan

maaseutukeskuksesta tarkentaa.

Yleissuunnitelmaluonnos lienee valmiina syksyllä ja lopullinen versio

vuodenvaihteessa. Sen jälkeen on tilakohtaisten suunnitelmien vuoro.

­·Tämä on maanomistajille täysin vapaaehtoista. Toivottavasti saisimme

heidän kiinnostuksensa heräämään, Liukkonen toivoo.

Erillisenä kohteena kartoitetaan myös vankilamiljöö. Leppälästä otetaan

yleissuunnitelmaan mukaan Penttiläntien eteläpuoli. Hankealue jatkuu

Hyvättiläntielle ja Partalantielle saakka.

Lainakarja

laitumelle

Luonnon monimuotoisuuden hoitoa tarvitaan, koska peltokokojen suurennuttua,

viljelyn tehostuttua ja laiduntamisen vähennyttyä kasvilajitkin ovat

vähentyneet, ja niiden mukana eläinlajit. Pirkanmaalla toimii

laiduneläinpankki, josta voi saada eläimiä lainaksi laiduntamaan.

Samanlainen pankki on suunnitteilla myös Etelä-Karjalaan. Yleissuunnitelmaa

tehdessä kartoitetaan myös perinneympäristöjä, kuten vanhoja laidunalueita.

Etelä-Karjalan allergia- ja ympäristöinstituutti tarkkailee kasvillisuuden

kannalta arvokkaita kohteita ja Etelä-Karjalan lintutieteellinen yhdistys

linnustoa.

Yleissuunnittelua varten koko maassa on rahaa 263 000 euroa tälle vuodelle.

Kaakkois-Suomi saa 24 000 euroa. Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen

alueella ensimmäinen yleissuunnitelma valmistui Salo-Miehikkälään.

Yleissuunnittelun ohjausryhmässä ovat Kaakkois-Suomen TE-Keskus,

Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, MTK Etelä-Karjala ja Pro Agria Kymenlaakso.

¤·Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti.

¤·Elämän koko kirjo: lajien sisäinen perinnöllinen muuntelu, lajien runsaus

sekä niiden elinympäristöjen monimuotoisuus.

¤·Luonnon monimuotoisuuden väheneminen on yksi tämän päivän keskeisimmistä

ympäristöongelmista.

Kirjoittaja:
Sari Pullinen