ANTTI MUNNUKKA
Kääntäjä Kaisu Lahikaisella on viime aikoina pitänyt julkisuuden kanssa
kiirettä. Vasta äsken julkistettiin hänen Silviisii-sanakirjansa, eilen
tuli taas meno: ministeri Tanja Karpelalta piti hakea kääntäjien
valtionpalkinto, yhdessä Jouko Vanhasen kanssa.
Lappeenrantalainen Lahikainen ja helsinkiläinen Vanhanen pokkasivat 13 000
euron palkinnon taisteltuaan suomeksi yli 1 200 sivua virolaista Jaan
Krossia, Uppiniskaisuuden kronikan. Kirjallisuuden valtionpalkinnon sai
suomenruotsalainen kirjailija Lars Sund teoksesta Eriks bok.
Neljä Jaan Krossin teosta (Kolme katku vahel 1-4, 1970-1980) sisältävä
Uppiniskaisuuden kronikka ilmestyi reilu vuosi sitten ja sai erinomaiset
arvostelut, ei vähiten juuri käännöksen onnistumisen ansiosta.
Varsinainen
voimannäyte
Valtionpalkinnon perustelujen mukaan Lahikainen ja Vanhanen ovat kääntäjinä
antaneet varsinaisen voimannäytteen suomentaessaan Krossin romaanin niin,
että jälki on tasaisen varmaa ja nautinnollista luettavaa.
Moni on ihmetellytkin, miten kaksi kääntäjään pystyy näin saumattomaan työhön.
·Se siinä minustakin oli hienoa, että yhteistyö toimi niin hyvin. Siitä
kyllä saa osittain kiittää sähköpostia: luimme jatkuvasti toistemme tekstiä
ja pystyimme laittamaan sinne kumpikin omat pukinsorkkamme. Ilman
sähköpostia se olisi ollut hyvin vaikeaa, muistelee Lahikainen yli vuoden
kestänyttä urakkaa.
Historiallinen romaani Balthasar Russowin elämästä vaati kääntäjältään
historian ja kansanperinteen mutta ennen kaikkea kielen viron ja suomen
kielen lisäksi myös ruotsin, latinan ja ala-saksan ja vanhan
kansanomaisen puheenparren tuntemusta. Krossin kertomus köyhän
talonpoikaiskansan edustajan noususta kirkkoherraksi ja kronikoitsijaksi,
oman aikakautensa tulkiksi, on verraton lukukokemus, varsinkin kun sen
taustalta kuuluu Krossin Viron 1970-lukua kommentoiva ääni, kehutaan
perusteluissa.
Kaisu Lahikainen puolestaan on iloinen siitä, että virolainen kirjallisuus
tulee tässä yhteydessä huomioiduksi.
·Sehän siin on oikeastaan tämmöisen pienen kielen kääntäjälle oman ilon
lisäksi vielä mahdottoman iso ilo, sanoi Lahikainen.
Melkein kuin
Finlandia-palkinto
Iloisesti yllättynyt Lars Sund, 50, pitää torstaina pokkaamaansa
kirjallisuuden valtionpalkintoa lähes yhtä merkittävänä tunnustuksena kuin
Finlandia-palkintoa, jonka saajaksi hän myös oli ehdolla viime vuonna.
Erityisen tyytyväinen Sund on siitä, että sai suomenruotsalaisena
kirjailijana kansallisen palkinnon.
·Tämä on muistutus siitä tosiasiasta, että meillä on myös
suomenruotsalaista kirjallisuutta ja että se on olennainen ja tärkeä osa
suomalaista kirjallisuutta, Sund sanoo.
Valtion kirjallisuustoimikunnan mukaan eläkepäiviä viettävästä entisestä
CIA:n agentista Erik Smedsistä kertova Eriks bok pursuu huimapäisyyttä ja
huumoria, niin että lukija paikka paikoin mykistyy sen runsaudesta
inspiroivista nokkeluuksista, huumorista ja tiheästä, loistavasta kielestä.
Lars Sund syntyi Pietarsaaressa, mutta hän on asunut Uppsalassa 80-luvun
alusta. Hän debytoi runokokoelmalla Ögonblick vuonna 1974.
Eriks bok on kolmas osa trilogiasta, jonka muut osat ovat Colorado avenue
(1991) ja Puodinpitäjän poika (1997).
LEHTIKUVA/JAAKKO AVIKAINEN
Kuvatekstit
Voitettiin Krossin kieli! Kaisu Lahikainen ja Jouko Vanhanen nostivat
maljan yhteiselle urakalleen.
Yllättynyt. Uppsalassa asuva Lars Sund oli iloinen palkinnostaan.
Kaisu Lahikainen
¤·Syntynyt Lauritsalassa, naimisissa, kaksi lasta.
¤·Fil. kand. Helsingin yliopistosta 1988, teki pro gradu -tutkielman August
Annistin Kalevalan vironkielisestä käännöksestä. Karjala-lehden
päätoimittaja 1989-91, Karjalan Liiton kulttuurisihteeri 1997-2002.
¤·Suomennoksia virosta: Juhan Peegel: Kaaduin ensimmäisenä sotakesänä,
1983, Juhan Maiste: Ajan sydämessä matka Tallinnasta Tarttoon. Kaksi
Madis Kõivin näytelmää, Andrus Kiviräkk: Riihikukko, 2002, Jaan Kross:
Uppiniskaisuuden kronikka, 2003 (yhdessä Jouko Vanhasen kanssa).
¤·Käännös suomesta: Kallija tyttölöi, Asterix-albumin Ruusu ja miekka
käännös kaakkoismurteille 2000.
¤·Sanakirja: Silviisii. Eteläkarjalaisen murteen sanakirja, 2004.
¤·Yhdistysihminen, ollut ja osin edelleen karjalaisyhteisöjen,
Tuglas-seuran, Lappeenrannan Killan, Kirjailijayhdistys Paltan aktiiveja.