Koko kaupungin Vinskissä lapset ovat sankareita hömppien aikuisten maailmassa

RIINA NOKSO-KOIVISTOEi ehkä ratkiriemukas, mutta sympaattinen ja hyvin tehty esitys. Täl

RIINA NOKSO-KOIVISTO

Ei ehkä ratkiriemukas, mutta sympaattinen ja hyvin tehty esitys. Tällaisen tunteen jätti Lappeenrannan nuorisoteatterin esittämä Koko kaupungin Vinski, joka avasi kesäteatterikauden Lappeenrannan Linnoituksessa. Aapelin, eli Simo Puupposen kirjaan Koko kaupungin Vinski pohjautuva lastennäytelmä on suosittu kesäteattereissa, mutta myös ammattiteattereiden ohjelmistossa. Joensuun kaupunginteatterissa näytelmä oli pari vuotta sitten kauden katsotuin esitys. Lämmin ja hauska tarina on mukava valinta myös Linnoitukseen. Näytelmän tapahtumat sijoittuvat Hömpstadin pikkukaupunkiin, jonka esikuvia, hivenen hömppiä pikkukaupunkeja ei tarvitse etsiä kovin kaukaa. Katsoja pääsee seuraamaan kaupunkilaisten elämää pikkupojan, vintiömäisen, mutta herkän ja hyväntahtoisen Vinskin silmin. Ulkokultaiset ja muita ihmisiä arvostelevat aikuiset saavat näytelmässä huutia, kun Vinski pääsee apteekista hankitun näkymättömyyspulverin avulla todistamaan vierestä tyynykerhon rouvien juoruilua ja kaupunginjohtajan ovelaa keplottelua. Toisaalta poika näkee myös, kuka kärsii yksinäisyydestä ja kaipaa kyläilijää. Erityisen tarpeellisiksi Vinskin kyvyt osoittautuvat, kun hömpstadilaisilta alkaa kadota oudosti erilaisia arvoesineitä.

Kohellus ei karkaa käsistä

Helena Rydin dramatisoima näytelmä koostuu erillisistä episodeista, joissa tehdään kepposia, muututaan näkymättömäksi, sirkustellaan, selvitellään rikosvyyhtiä ja jos jotain. Episodeja pitää koossa löyhä juoni, joka kuitenkin loppua kohden tiivistyy, kun Vinski ja hänen ystävänsä Manu alkavat saada varkaan kiipeliin. Maria Fominin ohjauksessa Hömpstadin kohellukset eivät onneksi karkaa käsistä tekohauskaksi sekamelskaksi, vaan kohtaukset etenevät hallitusti ilman turhanpäiväistä ja ylilyötyä pelleilyä. Kenties lapsiyleisöä olisi kuitenkin voinut hieman enemmän viihdyttää rakentamalla enemmän kohtauksia, joissa yleisö olisi voinut ottaa esitykseen osaa. Ainakin tiistain koululaisnäytännön yleisö tuntui olevan aulis vastaamaan roolihahmojen kysymyksiin ja avunpyyntöihin, mutta tällainen mahdollisuus tuli vain kerran pari. Etenkin Vinskiä esittävä Joel Neves antoi kuitenkin osviittaa siitä, että kykyä luontevaan vuorovaikutukseen lapsiyleisön kanssa kyllä löytyy. Aikuista yleisöä viehättää näytelmässä etenkin Aapelin värikäs kieli ja sukkelat sanailut, mutta niistä nauttiakseen ei kannata istua katsomossa liian taakse. Ymmärrettävästi nuorten harrastajien äänenkäyttö ei ole läpi esityksen tasaisen selkeää ja kantavaa. Näytelmän musiikki oli toteutettu yksinkertaisesti, mutta toimivasti laulajien ja yhden haitaristin, Emma Pesun avulla. Musiikin vaihtelu reippaista kansansävelistä muun muassa James Bondin teemaan rytmittää esitystä hyvin ja tuo vaihtelua tunnelmaan. Lavastuksessa sekä puvustuksessa ja tarpeiston suunnittelussa oli monia mukavia yksityiskohtia, kuten ihmislumpeet ja Vinskin ja Manun valtavat ongenvavat. Näytelmä saa loppuhuipentumansa, kun hömpstadilaiset saavat kadonneet tavaransa takaisin ja ulkopuolinen paha ajetaan joukolla pois. Kaikki lasten ansiota.

ARI NAKARI

Kuvateksti

Pormestari ja Vinski. Vinski (Joel Neves) pistää kaupungin asioita järjestykseen tehokkaammin kuin pormestari (Pertti Lautamäki).

TEATTERI

¤·Aapelin Koko kaupungin Vinski Lappeenrannan kesäteatterissa Nuorisoteatterin toteuttamana.

¤·Dramatisointi: Helena Ryti, sovitus ja ohjaus: Maria Fomin, ohjausassistentti Suvi Törrönen, lavastus: Päivi Pöyhölä.

¤·Rooleissa: Joel Neves, Juuso Lohi, Pertti Lautamäki, Anni Hyötyläinen, Marianne Viinikainen, Laura Laine, Ville Nikku, Ville Pääkkönen, Liisa Pulkkinen, Jenni-Leena Hämäläinen, Juho Liira, Sonja Helkala, Oona Latto, Jaakko Pesu, Otso Pohjalainen, haitaristi Emma Pesu.

Kirjoittaja:
Riina Nokso-Koivisto