HANNU OJALA
Talouskasvu on yskähdellyt pahasti Lappeenrannan alueella 90-luvun
jälkipuoliskolla.
Tuotannon jalostusarvon kasvua kuvaava Tilastokeskuksen indeksi vuosilta
1995-2001 on Lappeenrannan seutukunnassa heikoin jopa Etelä-Karjalan
sisäisessä vertailussa.
Kaupunkiseutukuntien valtakunnallisessa vertailussa Lappeenranta sijoittui
maan häntäpäähän. Heikompaa kehitystä mitattiin koko tarkastelujakson
aikana vain Savonlinnassa, Varkaudessa, Kajaanissa ja Raahessa.
Asukasta kohti laskettu bruttokansantuote on Imatralla noussut vuonna 2001
Suomen viidenneksi korkeimmaksi Kärjessä ovat Maarianhamina, Salo, Helsinki
ja Oulu. Lappeenrannan sijoittuu vertailussa seitsemänneksi Jämsän jälkeen.
Vuonna 1999 Lappeenrannan edellä olivat esimerkiksi Rauma, Kouvola ja Vaasa.
Maakuntien vertailussa Etelä-Karjalan bkt on kasvanut vaatimattomasti.
Etelä-Karjalan taakse jäävät vain Ruotsinkielinen Pohjanmaa, Itä-Uusimaa,
Kainuu ja Lappi.
Suomen talouden poikkeuksellisen nopea kasvuvauhti hiipui
2000-luvun alussa parin prosentin tuntumaan, mikä vähensi alueiden välisiä
kasvueroja.
Alueiden erot säilyivät kuitenkin lähes ennallaan. Aiemmin menestyneet
alueet ylsivät hitaankin kasvun aikana yleensä koko maata parempaan
tulokseen. Seutukuntatasolla tästä on kuitenkin poikkeuksia.
Parhaiten ovat menestyneet suuret monipuoliset kaupunkiseudut, jotka ovat
pystyneet vetämään myös koko maakunnan keskimääräistä parempaan tulokseen.
Nopeimmin vuosina 2000-2002 kasvaneet maakunnat löytyvät lounaisesta
Suomesta. Kärjessä on Ahvenanmaa ja toisena Varsinais-Suomi.
Myös Uudenmaan ja Pirkanmaan tuotanto on kasvanut selvästi koko maata
nopeammin. Näiden lisäksi viisi maakuntaa ylittää koko maan keskimääräisen
kasvun. Pohjanmaan maakunnan tuotannon arvo pienentyi runsaan prosentin.
Neljän maakunnan tulos on nollan tuntumassa.