ETTI KANTOLA
Maahanmuuttajien ongelmia Etelä-Karjalassa määrittävät venäläiset.
Suurimman ryhmän näkemykset sopeutumisesta ovat yhteneväisiä. Muiden
kansallisuuksien määrä on niin pieni, etteivät heidän kokemuksensa erotu.
Maahanmuuttajia on maakunnassa vajaa kaksi prosenttia väestöstä. Osuutta
nostaa Lappeenranta, missä heitä on lähes kolme prosenttia. Lisäksi oman
leimansa antavat kävijät, jotka eivät asu Suomessa. Tulijat päätyvät
yleensä kaupunkiin, vähiten heitä on pienissä kärkikunnissa.
Lappeenranta on venäläisten suosituin muuttokunta. Imatra on
suosikkilistalla viidentenä Joensuun, Kouvolan ja Kotkan jälkeen.
Tavallisin tulija on Etelä-Karjalassa venäläinen nainen. Hän muuttaa
avioituakseen suomalaismiehen kanssa. Työ on hyvin harvan syy ylittää raja,
vaikka neljä viidestä onkin työikäisiä.
Maahanmuuttajien tilannetta ovat tutkineet 12 rajaseudun kansanopistoa.
Kieltä, muttei kulttuuria
Venäläiset naiset tarjoavat maahanmuuttajien kotouttamisessa myös suurimman
haasteen. He eivät ole kovin kiinnostuneista suomalaisesta elämäntavasta,
yhteiskunnasta ja kulttuurista. Naiset kaipaavat lähinnä suomen opetusta,
koska kokevat kielen suurimmaksi vaikeudekseen.
Myöskään naisten keski-ikäiset suomalaismiehet eivät innosta vaimojaan
osallistumaan kursseille ja koulutukseen. Vain puolet opistojen
haastattelemista venäläisnaisista kertoo ystävystyneensä suomalaisen
kanssa. Heidän keskinäinen verkkonsa sen sijaan on vahva.
Etelä-Karjalassa työvoimatoimistot tavoittavat maahanmuuttajista suuremman
osan kuin muissa maakunnissa. Opistojen raportti arvioi, että esimerkiksi
maahanmuuttajayhdyshenkilö, jolle tulijat ilmoittautuvat, on hyvin
onnistunut yhteistyömalli. Keskimääräistä harvempi jää kotouttamistoimien
ulkopuolelle, ja työllistyminen onnistuu tavallista paremmin.
Maahanmuuttajille on järjestetty kieliopetuksen ohella muun muassa
pienkonekorjaus- ja kiinteistönhoito-opetusta, ammattiopetukseen
valmistavaa koulutusta, työelämätietouskursseja sekä suomalais-venäläistä
perus- ja lukio-opetusta.