Vuokravapauskaan ei pelasta Etelä-Karjalan messukeskusta

Talousongelmat ovat käymässä ylivoimaisiksi. Valtuustoryhmien enemmistö on jo torjunut lisärahoituksen.

IRMELI OJALAINEN

Etelä-Karjalan messukeskuksen tulevaisuus alkaa näyttää sinetöidyltä.

Päättäjiltä ei lisärahoitusta heru ja Imatran kaupunginhallituksen lienee

kohtuullisen helppo muovata päätöksensä 10. toukokuuta.

Valtuustoryhmien näkemys lisätuesta on yhteneväinen. Demariryhmä tosin

muovaa kantansa vasta maanantaina.

Vasemmistoliiton ryhmä katsoi sunnuntaina, ettei vuokravapaus olisi toisia

kaupungin vuokralaisia ajatellen tasapuolista. Vuokrasaataviakaan ei pidä

antaa anteeksi. Imatran Seudun Kehitysyhtiön lupauksiin messukeskuksen

talouden jatkohoidosta ryhmä ei luota.

­·Itse messuja pidämme hyvänä asiana ja niille toivotaan jatkoa joissakin

muissa tiloissa, Anssi Piirainen sanoo ja arvelee, että toiminta ehkä olisi

saatu kannattavaksi jos Lappeenranta olisi lähtenyt mukaan.

Vuokratukikaan

ei pelasta

Kaupungin taloustoimen analyysi messukeskuksen ja sen tyttären Activity

Center Imatran taloudesta on tylyä luettavaa. Koko toimikautensa ajan

tappiolla toiminutta messukeskusta eivät ole pelastaneet vuokran alennus,

avustukset, saamisten anteeksi annot eikä pääomalaina.

Taloustoimen käsitys on, etteivät vuokran alennukset ratkaise nytkään

messukeskuksen talousongelmia. Talouden kohentamista yritettiin valtuuston

vuosi sitten myöntämällä 857 257 euron tukipaketilla.

­·Myös kehitysyhtiön kautta annettava tuki on pääosin kaupungin tai muuta

yhteiskunnan rahoitusta, taloustoimi huomauttaa, ja laskee messukeskuksen

kumulatiiviseksi tappioksi yhdeksältä vuodelta 1 566 000 euroa.

Messukeskuksen omistaja, Imatran Seudun Kehitysyhtiö, on esittänyt

kaupungille toiminnan jatkamista, 104 000 euron vuokrarästien

anteeksiantamista ja vuokravapautta kuluvalle ja ensi vuodelle.

Kehitysyhtiö puolestaan sitoutuisi vastaisuudessa rahoittamaan

messukeskuksen toimintaa.Tuki olisi ensi vaiheessa 80 000 euroa.

Tappioputki

paisuu

Messukeskuksen vuoden 2002 tappio ennen ACI:n eriyttämistä oli 425 877

euroa ja viime vuoden tappio ilman kaupungin tulosvaikutteista tukea

395 812 euroa. Viime vuoden tappioksi ilmoitettiin vielä tammikuussa

305 000 euroa.

Kuluvalle vuodelle messukeskukselle ja sen tyttärelle ACI:lle on budjetoitu

liki 150 000 euron tappiota, mutta taloustoimi ennakoi odotettua heikomman

alkuvuoden perusteella tappion kipuavan jopa 200 000 euroon.

Nykykonseptilla ei taloustoimen näkemyksen mukaan olekaan mahdollista

saavuttaa kannattavan toiminnan rajaa.

­·Luopuminen vanhoista saamisista (103 554 euroa) ja tämän vuoden vuokrista

(125 661 euroa) sisältäen ACI:n 15 433 euron vuokraosuuden, aiheutuu

kaupungille 229 215 euron lisärahoitustarve. Lisäksi kehitysyhtiön tulisi

panostaa vuosittain lisää rahaa toiminnan rahoittamiseen sekä likviditeetin

ylläpitoon, taloustoimi katsoo.

Taloustoimen mielestä tappiollisen ACI:n toiminta pitäisi lopettaa ja

ehkäistä lisätappioiden kertyminen. Tämän vuoden tappioiden pelätään

nousevan 81 000 euroon. Yhtiön alaskirjauksesta kaupungille koituu liki

214 000 euron kulut.

Messukeskus voisi päästä nollatulokseen, jos kaupunki antaisi anteeksi

rästit ja luopuisi vuokran perinnästä. Messukeskus tarvitsisi

kehitysyhtiöltä alaskirjausta varten satsausta pääomaan 80 000 euroa sekä

rahaa maksuvalmiuden turvaamiseen.

Talouden haavoittuvuutta kuvaa tässäkin tilanteessa se, että yhtiön omasta

pääomasta olisi puolet jäljellä, maksuvalmius heikko ja kannattavuus

vuokran poistamisen jälkeenkin lähellä nollaa tai hieman negatiivinen.

ES-arkisto/SEPPO RAUTIOVAARA

Kuvateksti

Messut tarkastelussa. Maaliskuussa messuvieraat tarkastelivat messujen

antia. Nyt on kaupungin päättäjien vuoro.

Kirjoittaja:
Irmeli Ojalainen