Andersson ei epäile Lappeenrannan vetovoimaa

Yhteinen elinkeinoyhtiö pelastaisi jotain Saimaankaupunki-yhteistyöstä.

ANNE KOTIHARJU

Markku Andersson jättänee eroilmoituksen Lappeenrannan kaupunginjohtajuudesta heinäkuun puolivälissä.

­·Tuolloin Jyväskylän valtuuston päätös saanee lainvoiman. Käytännössä vie alkusyksyyn, kun otan tehtävät Jyväskylässä vastaan, selvittää Andersson.

Andersson uskoo vankasti Lappeenrannan vetovoimaan uuden kaupunginjohtajan valinnassa.

­·Lappeenranta on aivan varmasti vetovoimainen kaupunki. Siitä ei ole pätkääkään epäilystä. Kysymys on siitä, että kaupunginjohtajan vakansseja on ongelmallista täyttää. Se näkyi hakuprosessissa niin Jyväskylässä kuin Lahdessakin.

­·Ne eivät ole millään tavalla suoraviivaisia prosesseja muuten kuin teorian oppikirjoissa. Että pannaan virka hakuun ja miehet ja naiset punnitaan ja siinä parhaiten pärjännyt henkilö valitaan. Välttämättä se henkilö ei löydy niiltä hakulistoilta. Itse näen, että hyvin iso merkitys tämän päivän johtajien virkojentäyttöprosessissa on sillä, että pystytään houkuttelemaan, hedhanttaamaan sellaisia hyviä henkilöitä, joiden kautta päästään valinta tekemään.

Andersson ei suostu evästämään valitsijoita sen enempää.

­·Nimenomaan poliitikkojen, kuntapäättäjien tehtävä on kuntalaisten edusihmisinä arvioida, millaista kaupunginjohtajaa haetaan. Sieltä päästä tulee ne tarpeet ja tavoitteet.

Saimaankaupunki

tuotti pettymyksen

Anderssonin oman toiminnan painopisteet löytyvät kaupungin strategiasta.

­·Lappeenrannan menestys perustuu kasvuun, koulutuksen ja osaamisen vankistamiseen. Se perustuu Venäjä-yhteyteen ja vuorovaikutukseen. Se perustuu elinkeinoelämästä ja yrittäjyydestä tuleviin tarpeisiin.

­·Nämä ovat olleet ne vahvuudet, joihin olen panostanut. Eroava kaupunginjohtaja on väärä henkilö kertomaan siitä, mitä tästä eteenpäin pitää tehdä.

Andersson myöntää, että Saimaankaupunki-hankkeen karu kohtalo kirveli. Oliko se kannustin lähtöön, jää vastausta vaille.

­·Pettymyshän se oli, iso pettymys. Että ne tulokset jäivät niin pieniksi ja vaatimattomiksi. Paremminkin syntyi barrikadia, kun piti syntyä yhteistä toimintatannerta. Nyt Etelä-Karjalalla on mahdollisuus päästä paikkaamaan asiaa. Professori Jyrki Aholan hyvä selvitysmiestyö elinkeino- ja matkailutoimintojen maakunnallistamisesta on sen kaltainen hyvä paperi, jonka pohjalta saataisiin iso askel eteläkarjalaista hyvää yhteistyötä rakentumaan. Toivottavasti siinä onnistutaan.

Kirjoittaja:
Anne Kotiharju