URPO LAANINEN
Etelä-Karjalan peruspalvelut eivät lääninhallitusten arviointiraportissa poikkea kovin paljon muusta Suomessa, mutta erojakin löytyy.
Esimerkiksi kirjoja Etelä-Karjalan kunnat hankkivat kirjastoihinsa muuta maata vähemmän, lukuun ottamatta Taipalsaarta, Saarta ja Uukuniemeä.
Tavoitetaso on 400 kirjaa tuhatta asukasta kohti, josta useissa kunnissa jäädään selvästi. Kuntien kirjahankinnat vaihtelivat kahdesta eurosta 14 euroon asukasta kohti.
Etelä-Karjalassa on taulukkojen mukaan muuta maata enemmän työttömiä nuoria. Samoin toimeentulotukea saavia lapsiperheitä on paljon erityisesti Lappeenrannan-Imatran ydinalueella.
Rikosilmoitusten määrä lisääntyi viime vuonna eniten Etelä-Karjalassa, joskin niiden määrä on edelleen pienempi kuin koko maassa.
Rikosten selvitysaste oli maakunnassa keskitasoa, 48,3 prosenttia, kun Kainuussa päästiin 58 prosenttiin. Kymenlaakson rikoksista selvisi vähiten, vain 37,6 prosenttia viime vuonna.
Liikenneonnettomuuksissa eteläkarjalaisia kuoli suhteessa eniten viime vuonna, peräti 12 ihmistä 100 000 asukasta kohti. Myös vuonna 2000 Etelä-Karjala oli tilaston ykkösenä, mutta muina vuosina keskitasoa. Loukkaantuneiden määrässä ei ole eroja muuhun Suomeen.
Etelä-Karjalan keskukset ovat ihmisten mielestä asuntoalueina keskimäärin muuta Suomea turvallisempia. Palo- ja pelastustoimen turvallisuussuunnitelmia Etelä-Karjalassa on tehty eniten koko maassa vuosina 2001-2003.
Sisäministeriö ja lääninhallitukset ovat avanneet internetissä peruspalvelujen arvioinnin karttasovellutuksen. Sen avulla kansalaiset voivat selvittää peruspalvelujen saatavuuden eri kunnissa ja alueilla.
Sovellukseen on viety 105 julkisten ja yksityisten palvelujen toimipaikkaa ja teemaa, kuten peruskoulujen ja kirjastojen sijainnit sekä tiedot liikenneverkosta. Karttapalveluun on linkit sisäministeriön ja lääninhallitusten internet-sivuilta osoitteista www.intermin.fi ja www.laaninhallitus.fi.