HEIKKI SOPANEN
Lappeenrannan Voisalmeen piirretyt seitsemän omarantaista tontin paikkaa
mietityttävät teknistä lautakuntaa. Tontit kaavoitettiin
Kaislarannanpuistoon lautakunnan aloitteesta. Keskiviikkona lautakunta
jätti pöydälle päätösesityksen, jonka mukaan kaupunki luopuu
Kaislarannanpuiston alueen kaavamuutoksesta.
Pöydällepanoa pyysi lautakunnan puheenjohtaja Ari Torniainen (kesk.).
·Alueesta tehty kaavamuutos on valmis, ja nyt esitetään, ettei kaava viedä
eteenpäin. Haluan, että ryhmät miettivät asiaa tarkoin ennen päätöstä. Kyse
on sen verran tärkeästä asiasta, Torniainen sanoo.
Torniainen arvelee, että ilman pöydällepanoa asia olisi mennyt äänestykseen
eikä lopputuloksesta olisi ollut varmuutta. Hän suhtautuu itse varauksella
kaavamuutokseen. Perustelut ovat samat kuin kaavasta lausunnon antaneilla
epäilijöillä. Käy kalliiksi ja tuntuu arveluttavalta ennakkotapaukselta.
Lähes kaikki lähistöllä asuvat ihmiset vastustavat kaavamuutosta, joka
muuttaisi nykyisen puistoalueen seitsemäksi omarantaiseksi tontiksi.
Kaupungin kiinteistö- ja mittausosasto, vesilaitos ja yhdyskuntatekninen
osasto eivät myöskään lämpene kaavamuutokselle.
Niiden mielestä alueen kunnallistekniikan rakentaminen maksaisi paljon
tavallista enemmän, ja alueen käyttötarkoitus muuttuisi ei toivotulla
tavalla. Kaupunki saisi tontinmyyntituloja neljästä tontista, mutta samalla
kuntalaiset menettäisivät vapaan ranta-alueen.
Kaava-alueen naapurissa maa-alueita ja kiinteistön omistava
seurakuntayhtymä sanoo lausuntonaan, ettei kaavaa pidä lähteä muuttamaan.
Voisalmensaaren kaupunginosayhdistys toivoo myös, että kaupunki luopuu
kaavoitussuunnitelmasta.
Vain yksi kaava-alueen kiinteistönomistaja ja yksi vesialueen osaosakas
olivat antamissaan lausunnoissa rantatonttien kaavoituksen kannalla.
Kaupunki lähti kaavoittamaan puistoaluetta, koska Kaakkois-Suomen
ympäristökeskus ei myöntänyt yhdelle kaava-alueen tontinomistajalle
poikkeuslupaa lisärakentamiselle. Ympäristökeskuksen mielestä asia on
kunnan kaavoittajan vallassa.
Torniaisen mielestä ympäristökeskus olisi voinut myöntää poikkeusluvan,
jolloin kaavoitukseen ei olisi tarvinnut lähteä..
·Kaupungin kannalta asiaa hankaloittaa, että se lunasti joitakin vuosia
sitten alueelta pari tonttia, ja purki tonteilla olleet rakennukset
viestittääkseen, että alue on jatkossakin puistoa, Torniainen pohtii.
Kaupunki saisikin kaavamuutoksen seurauksena todennäköisesti vielä
korvausvaateita niskaansa. Joka tapauksessa puiston kaavoituksessa
rantatonteiksi olisi kyse ennakkotapauksesta.
Torniaisen mielestä pitää myös selvittää, ovatko kaava-alueen rantatonttien
omistajat valmiit osallistumaan kunnallistekniikan kustannuksiin.
·Se voisi madaltaa kynnystä hyväksyä kaava.