Maavesi kuntoon -esite kannustaa ranta-asukkaita vesiensuojeluun

Suunnitteluhanke tuotti joukon selvityksiä, joiden mukaan Maaveden kuormitusta pitää vähentää ja veden vaihduntaa lisätä.

LEENA SALLINEN

Taipalsaarella lähtee tällä viikolla liikkeelle Maavesi kuntoon -niminen

vesiensuojeluesite. Se jaetaan Maaveden ranta-asukkaille ja mökkiläisille.

Esitettä saa myös Taipalsaaren kunnantoimistosta.

Maavesi kuntoon on 16-sivuinen julkaisu, joka esittelee Maaveden nykytilaa,

kunnostushanketta ja toimia, joilla ranta-asukkaat, viljelijät ja

mökkiläiset voivat parantaa vesistön tilaa.

Maavesi kuuluu Pien-Saimaaseen. Leväsensalmen ja Kopinsalmen pengertiet

sulkevat sen kuitenkin melkein sisäjärveksi. Salmien silloissa on vain

pienet aukot.

Maa- ja metsätalous ja osin myös Vapon Suursuon turvetuotanto ovat

kuormittaneet päästöillään Maavettä niin, että se luokitellaan reheväksi

vesistöksi.

Rehevyys näkyy ja tuntuu. Maaveden rannat ovat ruovikoituneet ja tuulella

aallokko myllää matalan järven pohjamutaa, jolloin vesi värjäytyy sameaksi.

Kesällä vedenpinnalla kukkii sinilevä.

Hanke tuotti

paljon selvityksiä

Maaveden kunnostustoiveet jäsentyivät vuonna 2001 hankkeeksi. Sen nimi on

Maaveden kuormituksen alentamisen suunnitteluhanke 2001-­2004.

Hanke on nyt lopuillaan ja sen ohjausryhmä on summannut tuloksia. Niihin

kuuluu Maavesi kuntoon -esitteen lisäksi lukuisia tutkimuksia ja suunnitelmia.

Jonkin verran Maavedellä on tehty myös käytännön toimia. Uutterin on ollut

Saarenpään osakaskunta, joka on Olkkolan kylän suunnalla toteuttanut omaa

Pomo-rahoitteista Maaveden kunnostushankettaan.

Isommassa hankkeessa kootaan suunnitelmat, lasketaan kustannukset ja

tehdään esitykset jatkotoimista. Loppuraportti valmistuu tänä kesänä.

Kuormitus vielä

pienemmäksi

­·Maaveden kuormitusta pitää vähentää ja virtausta lisätä, summaa

ohjausryhmän puheenjohtaja Matti Kuitto keskeiset tavoitteet.

Kuormituksen alentamisessa keskeisiä ovat maa- ja metsätalouden toimet,

etenkin ojien päästöjen pienentäminen. Maaveden ravinnekuormituksesta noin

puolet tulee seitsemän suurimman ojan kautta.

Tärkeä ratkaisu on myös Vapon Suursuon turvetuotantoalueen uusi

ympäristölupa, jota odotellaan Itä-Suomen ympäristölupavirastosta.

­·Suursuon turvetuotannon vedet on jo saatu kemikaloinnin piiriin ja

maataloudestakin tulee aiempaa vähemmän ravinteita, mutta kuormituksen

aleneminen on parantanut vain talviveden laatua. Kesäajan vedenlaadussa ei

ole tapahtunut ratkaisevaa muutosta, tutkija Matti Jantunen Saimaan

vesiensuojeluyhdistyksestä toteaa. Hänen mukaansa Maavesi kärsii kesällä

sisäisestä kuormituksesta, johon voidaan siedettävin kustannuksin vain

vähän vaikuttaa.

Vesi liikkeelle

silta-aukoissa

Hankkeen ohjausryhmän toivo kohdistuu myös siltaremontteihin, joiden

vaikutusta professori Timo Huttulan yhtiö on konsulttina selvittänyt.

Kopinsalmen ja Leväsensalmen pengerteiden silta-aukon leventäminen lisäisi

väliin jäävän Maaveden veden liikkuvuutta.

Ohjausryhmän sihteerin Matti Tielisen mukaan silta-aukkojen leveys on

nykyisellään vain kymmenkunta prosenttia salmien luontaisesta leveydestä.

Silta-aukkojen suurentaminen on myös kallis ratkaisu.

Ohjausryhmä kiirehtii tielaitoksen toimia, ensiksi Kopinsalmessa. Sen silta

on kapea ja huonokuntoinen, joten siltaremontilla voitaisiin edistää sekä

liikenneturvallisuutta että vesiensuojelua.

Käkeläntaipale

vaihtoehtona

Konsultti selvitti myös mahdollisuutta puhkaista aukko Käkeläntaipaleen

kannakseen Pien-Saimaan ja Ukonrannanlahden välillä. Aukkoon tai putkeen

tarvittaisiin kuitenkin pumppaamo, jos mieli saada vesi liikkeelle.

Pumppaamo voisi olla halvempi ratkaisu kuin siltojen uusiminen. Sille

pitäisi kuitenkin saada jatkuva käyttö-ja kunnossapitorahoitus.

LEENA SALLINEN

Kuvatekstit

Ohjeita asukkaille. Maavesi kuntoon -esite kannustaa asukkaita

omatoimisuuteen muun muassa ruovikon leikkuuseen. Esitteen kuvien piirtäjä

on Minna Kärkkäinen.

Ahdasta Kopinsalmessa. Ruovikko on vallannut rantaa Maaveden itäpäässä

Kopinsalmessa, jonka siltaan toivotaan vesiaukkoa avartaa remonttia.

Maaveden hanke

¤·Alkoi vuonna 2001, päättyy vuoden 2004 lopussa.

¤·Tavoitteena tuottaa Maaveden kunnostussuunnitelma kustannusarvioineen.

Loppuraportti kootaan tänä kesänä.

¤·Budjetti 78 000 euroa

¤·Rahoittajina EU (Euroopan aluekehitysrahasto), Kaakkois-Suomen

ympäristökeskus, Taipalsaaren kunta, Maaveden osakaskuntia ja asukkaita.

¤·Selvityksiä Maaveden vedentilasta, ojien tuomasta ravinnekuormituksesta

sekä Leväsensalmen ja Kopinsalmen levennyksen ja Käkeläntaipaleen kanavan

vaikutuksesta Maaveden vedenvaihduntaan.

¤·Suunnitelmia Maaveden kasvillisuuden poistosta, hoitokalastuksesta,

maatilojen ojien ja rantojen suojavyöhykkeistä, sekä Leväsen ja Saarenpään

vesialueen hoidosta.

¤·Julkaisuja Maavesi kuntoon -esite.

¤·Asiantuntijoina muun muassa Saimaan vesiensuojeluyhdistys, toiminimi Timo

Huttula Env. Consulting sekä Etelä-Karjalan kalatalouskeskus.

¤·Puheenjohtaja Matti Kuitto, sihteeri Juha Tielinen, määräaikainen

hanketyöntekijä Riitta Heikka.

Kirjoittaja:
Leena Sallinen