Rauhan ja Tiurun kauppaa luonnehditaan lottovoitoksi ja matkailun käänteeksi

Suurten sijoitusten ja odotusten mittakaavasta esitetyt arviot ovat varovaisen toiveikkaita.

ETTI KANTOLA

Maakunnan matkailu- ja elinkeinotoimijoilla on hyvin korkeat odotukset

Rauhan ja Tiurun entisen sairaalamiljöön uudesta käytöstä. Alueen ostaneen

sijoitusyhtiö Piper Bahrin valotettua suunnitelmiaan mieliala on

yksituumaisen innostunut. Suurimmaksi voitoksi luonnehditaan tässä

vaiheessa alueen kehityksen alkamista.

Tavoitteiden toteutuessa Rauhan ja Tiurun 300 hehtaarilla on joidenkin

vuosien kuluttua jopa sata uutta työpaikkaa, nelisenkymmentä yritystä sekä

aktiivista matkailu-, hyvinvointipalvelu- ja ympäristöteknologiatoimintaa.

Matkailu- ja elinkeinoelämän väki pitää toimialoja hyvin valittuina.

Suunnitelmien realistisuutta arvioitaessa sanakäänteet muuttuvat

varovaiseksi. Toivoa on kuitenkin paljon.

Imatran seudun matkailu, markkinointipäällikkö Rauni Aineslahti:

Hienoa, että ollaan tässä vaiheessa. Koko Saimaan vetovoima paranee. Meidän

näkövinkkelistämme alueesta ei tule yksittäistä kampusta vaan se linkittyy

muihin jo olemassa oleviin palveluihin. Odotusarvo on iso.

Kehittäminen kulkee käsikädessä muiden lähiseudulla tehtyjen investointien,

kuten Imatran kosken ja vapaa-aikakeskuksen eteen tehdyn työn kanssa.

On positiivista, että suunnitelmien taustalla on ulkopuolista rahaa.

Saadaan kontakteja muualta maailmasta.

Toiminta on sitä, mitä pitääkin. Paikka on Suomen ja Euroopan mittapuussa

ainutlaatuinen. On hienoa, että sinne löytyy elämää. On toivottava, että

suunnitelmat ovat realistisella pohjalla. Erittäin valoisin ja myönteisin

mielin otetaan suunnitelma vastaan ja halutaan olla mukana alusta asti.

Etelä-Karjalan kauppakamari, toimitusjohtaja Mika Peltonen:

Ratkaisua on odotettu hyvinkin kovalla innolla. Nyt tiedetään jotain.

Saadaan yrityksiä ja työllistävää toimintaa. Kaikki lisätyöpaikkojen

saantimahdollisuudet täytyy käyttää hyväksi. Luotan sopijoiden

ammattitaitoon, kyllä siinä on varmasti ajateltu maakunnan etua.

Ympäristöteknologia on tullut esille monta kautta. Se on kasvuala, johon

mikään maakunta ei ole oikein tarttunut. Täällä on siihen hyvä valmius.

Hyvinvointipalveluille tulee varmasti olemaan kysyntää, kun väestö

vanhenee. Myös matkailulliset vetovoimatekijät täytyy hyödyntää. Suunta ei

välttämättä muutu, mutta palvelutarjontaan saadaan lisävalmiuksia. Jos tämä

ei ole markkinarako niin matkailurako.

En osaa sanoa, kuinka paljon alueelle tulee työpaikkoja. Pitäisi tietää,

millaisia yrityksiä sinne on sijoittumassa. Mutta ei ole syytä asettaa

matalia tavoitteita. Mitä enemmän yrityksiä, sen parempi.

Kaakkois-Suomen Te-keskus, johtaja Jarmo Pirhonen:

Ei tällaista voinut missään visioissa toivoa. Jos suunnitelmat toteutuvat,

se on lottovoitto. Puhutaan mittaluokaltaan ja kohderyhmältään isosta

asiasta. Se muuttaisi koko maakunnan matkailuimagoa.

Muille yrityksille aukeaa mahdollisuuksia. Majoituskapasiteetti luo

melkoiset heijastusvaikutukset esimerkiksi siivous-, pesula- ja

ohjelmapalveluille.

Matkailun kannalta alueen ostajan täytyy pystyä löytämään uusi kohderyhmä

ja ylittämään totutut palvelu- ja laatutasot.

Ympäristöteknologia ei maastoudu maisemaan niin helposti kuin hotelli.

Tuntuu, että se on pidemmän tien takana. En tiedä, hakeeko ostaja

sijoituspaikkaa tällaiselle tutkimuskeskittymälle.

Tämä on joko-tai-suunnitelma. Lähdetään isolla rahalla tai ei ollenkaan.

Minulla ei ole tarkkoja tietoja, mutta jos ajatellaan rakennusten

korjauskustannuksia ja niistä seuraavia pääoman tuottavuusvaatimuksia,

tullaan bisnekseen, johon meidän totutulla mittakaavalla ei ole

mahdollisuuksia. En osaa olla kovin pessimistinen. Jos jollain on rahaa

laittaa kiinni, motiivi täytyy olla.

Lappeenrannan seudun elinkeino ja matkailu, toimitusjohtaja Hannu Alanen:

Lähdimme ostajaa etsiessämme siitä, että teemojen pitää liittyä matkailuun

ja hyvinvointipalveluihin. Nämä ovat ne, mitä toivoimme.

Konsepti on hyvä. Paljon riippuu siitä, minkälaiset yrittäjät saadaan ja

miten markkinoidaan. Jatko sitten näyttää. Mutta suunnitelmia ei saa jättää

kesken eikä keskeneräistä myydä.

Olemme Etelä-Karjalassa erinomaisella paikalla. Venäjältä ja Pietarista

pitää tulla aika paljon asiakkaita. Ja lisäksi kotimaasta ja mielellään

muualtakin.

Meidän Rauha-Tiuru on Suomen oloissakin mittava hieno hanke. Mutta kyllä

maakunta tämän kokoisia hankkeita kestää. Pitää satsata ja markkinoinnin on

oltava laajamittaista. Viiden tähden hotellia pitää myydä ammattimaisesti

Venäjän markkinoille.

Jos on 5 000 neliötä lämmintä tilaa, sinne täytyy löytyä 35­-40 yritystä. Se

on realistista.

Matkailuun ja hyvinvointiasumiseen on selkeät tilat. Muualle tulee

sekakäyttöä ja vuokralaisia etsitään. Ympäristöteknologiasuunnitelmissakin

on paljon hyvää. Realismia on.

Matkailun edistämiskeskus, markkinointipäällikkö Pirkko Perheentupa:

Puhun täysin tapausta tarkemmin tuntematta yleisellä tasolla.

Hyvinvointimatkailua ollaan kehittämässä monella puolella Suomela. Sen

saavutettavuus on olennaista. Tässä tapauksessa mieleen tulevat venäläiset

asiakkaat.

Toivon, että ajatus lähtee kysynnästä ja tarpeesta. On tärkeä asetella

kysymykset, mitä tarjotaan ja kenelle. Tarkoitetaanko

hyvinvointipalveluilla elämyksiä, oppimista, harrastuksia, kuntoilua vai

hemmottelua?

Lomaosakkeiden etu on, että on selvä kohderyhmä ja kanta-asiakaskunta.

Mutta silloin pitää pystyä kilpailemaan muiden kanssa.

Viiden tähden hotelli kuulostaa ihan mukavalta. Meiltä puuttuvat

korkeatasoiset majoituspaikat Helsingin ulkopuolelta. Myös korkealuokkaista

mökkimajoitusta kaivataan.

Huvivenevuokraus ja esimerkiksi asuntolaivatkin puuttuvat entuudestaan.

Kysyntää on etenkin Saksan ja Venäjän suunnalta.

Toiminta kannattaa, jos tiedetään, mitä myydään ja kenelle. Rahaa pitää

pystyä laittamaan jonkin aikaa. Täytyy toivoa, että tämä onnistuu.

MAARIT LINDSTRÖM

Kuvateksti

Isojen odotusten maisema. Maakunnan elinkeinovaikuttajat uskovat vahvasti

Rauhan rantamaisemien olevan vuosien päästä paikka, joka vie alueen

matkailuyrittämisen uudelle tasolle.

Kirjoittaja:
Etti Kantola