IRMELI OJALAINEN
Smetanaa ja suolakurkkua. Kyllä. Mutta smetanaa ja suklaakakkua?
Mielenkiintoinen yhdistelmä, joka sai monta herkkusuuta yllättyneeseen
hymyyn keskiviikkona illansuussa ruhtinattaren teepöydässä Sienimäellä.
Ensimmäinen ryhmä kiersi liki nelituntisen tutustumassa keisarilliseen
Imatraan ja piti näkemästään ja kuulemastaan. Johanna Forsbergin
opastuksella katsottiin kiveen kaiverretut nimet ja kuultiin tarinaa
napakoista pojista, jotka eivät päästäneet aitaa rikkonutta korkea-arvoista
seuruetta kulkemaan kohti Kyyrölänkoskea. Isän maille ei menty, kunnes oli
saatu lupaus aidan korjaamisesta. Nyt tiedetään Valtionhotellin
kummituksestakin paljon enemmän ja muistetaan jatkossa sekin, että
Kruununpuiston seitsemisen hehtaaria on itse asiassa Suomen ensimmäinen
luonnonsuojelualue.
Tsaari Nikolai I antoi suojelusta määräyksensä vuonna 1842.
Sata matkaa
isoilla ryhmillä
Venäjän keisarillisen matkailu käsittää lähes sata matkaa vuosina 1801-1917.
Tarkimmin Imatran paikallishistoriaan on kirjattu keisarinna Katariina
Suuren jo vuonna 1772 tekemä huvimatka.
·Seurueessa oli 20 henkeä ja sata palvelijaa, Johanna Forsberg kertoo ja
kuvailee matkakaravaanin viiden päivän matkarupeamaa yöpymisineen.
Matkalaisia oli kuljettamassa peräti 129 hevosta.
Vuoksen seurue ylitti lossilla Mansikkalassa. Imatrankosken itärannalle oli
pystytetty parikin huvimajaa, joita yhdistävää kävelytietä oli
korkea-arvoisen vieraan helppo kulkea.
Kruununvouti Henrik Masalin tarjosi Siitolan kartanossa Katariinalle
päivällisen. Tarina ei kerro ruokalistasta, mutta oletettavasti lohta oli
tarjolla.
Niin Katariina II:n kuin hänen jälkeensäkin Imatralla vierailleitten
huviksi järjestettiin koskinäytöksiä Koskeen heitetyt tynnyrit ja tukit
ruhjoutuivat kuten takavuosina kokeiltu tulilautta. Keisari Aleksanteri I
kävi Imatralla vuonna 1803 ja määräsi kasarmien rakentamisesta Siitolaan ja
Miettilään. Keisari Aleksanteri II:n tiedetään rahoittaneen perheensä
majoitustilojen Valtionhotellin ylläpitoa.
Täällä on
hyvä olla
Romanovien suku viehtyi turvalliseen ja kauniiseen Suomeen. Lomailuun
kuului monenlaista tekemistä ja Aleksanteri III ihastui erityisesti
Langinkoskeen Kymijoen suistossa. Puolisonsa Dagmarin kanssa he kalastivat
ja purjehtivat, jopa laittoivat ruokaa. Tiskaus sentään jäi palveluväen
huoleksi.
Nikolai II puolestaan purjehti peräti 17 kertaa Suomen saaristossa.
Liikunnallinen hallitsija kehui oloaan: Täällä meidän on hyvä olla!
Korkea-arvoisten matkalaisten nimiä ja nimikirjaimia löytyy Imatraltakin
kosken partaan kivistä yhä ja nyt ne on helposti luettavissakin.
Keskiviikkona hiidenkirnuja ihmeteltiin ihan samoin kuin pitkälti toista
vuosisataa sitten.
Romanovien
hengenheimolaisia
Eira Matikainen ja Elisa Hämäläinen tunnustautuvat kumpikin Romanovien
hengenheimolaisiksi. Tiedä häntä, jos joskus entisessä elämässä olisivatkin
kuuluneet hoviväkeen.
Eira Matikainen sanoo lukeneensa Romanovien suvusta kaiken mahdollisen ja
lähti silkasta kiinnostuksesta Laura Ladaun kanssa Imatran retkelle.
·Pitäähän tämä nähdä, kun omalla paikkakunnalla on, Laura Ladau huomauttaa.
Taipalsaarelainen lukiolainen Matleena Kujala sanoo historian kiinnostavan
tosi paljon. Onneksi kesätyöpaikassa joustettiin ja hän pääsi sisarensa
Marjan,4, ja veljensä Ville-Eemelin, 10, sekä äitinsä kanssa iltapäiväksi
Imatralle.
·Tällaisella retkellä historia konkretisoituu uudella tavalla, Matleena
Kujala kiittelee.
Irma Kuusniemi oli hyvillään pääsystään Netisytniemeen. Kartano ja
ortodoksien Pyhän Nikolauksen kirkkokin oli ennen käymätön paikka.
Pietarin lukuisat palatsit ovat jo monelle tuttuja. Katsottavaa löytyy
kotinurkiltakin ja moni oli menossa Lappeenrantaan museoon katsomaan sen
keisarillista kesäantia.
Viimeistään kosken pauhatessa Imatrankoskessa voi kuka tahansa lähteä
mielikuvitusmatkalle ruhtinaallisten jalanjäljille.
III
Keisarillisen Imatran kierrokset 7. heinäkuuta ja 21. elokuuta.
Ilmoittautuminen Imatran Seudun Kehitysyhtiön matkailupalveluihin.
IRMELI OJALAINEN
Kuvatekstit
Ruhtinaallisesti. Teehetki ortodoksien seurakuntasalissa makuelämyksineen.
Eira Matikainen (oik.) Laura Ladau aloittavat teehetkeä.
Kiveen hakattu. Imatrankosken partaalta löytää hiidenkirnuja ja
kymmenittäin arvovieraitten nimiä kiveen hakattuina, kertoo opas Johanna
Forsberg (vas.) matkalaisille.