Smetanaa ja suklaakakkua

Keisarillinen retki Imatralla sai historiaan hullaantuneet liikkeelle.

IRMELI OJALAINEN

Smetanaa ja suolakurkkua. Kyllä. Mutta smetanaa ja suklaakakkua?

Mielenkiintoinen yhdistelmä, joka sai monta herkkusuuta yllättyneeseen

hymyyn keskiviikkona illansuussa ruhtinattaren teepöydässä Sienimäellä.

Ensimmäinen ryhmä kiersi liki nelituntisen tutustumassa keisarilliseen

Imatraan ja piti näkemästään ja kuulemastaan. Johanna Forsbergin

opastuksella katsottiin kiveen kaiverretut nimet ja kuultiin tarinaa

napakoista pojista, jotka eivät päästäneet aitaa rikkonutta korkea-arvoista

seuruetta kulkemaan kohti Kyyrölänkoskea. Isän maille ei menty, kunnes oli

saatu lupaus aidan korjaamisesta. Nyt tiedetään Valtionhotellin

kummituksestakin paljon enemmän ja muistetaan jatkossa sekin, että

Kruununpuiston seitsemisen hehtaaria on itse asiassa Suomen ensimmäinen

luonnonsuojelualue.

Tsaari Nikolai I antoi suojelusta määräyksensä vuonna 1842.

Sata matkaa

isoilla ryhmillä

Venäjän keisarillisen matkailu käsittää lähes sata matkaa vuosina 1801-­1917.

Tarkimmin Imatran paikallishistoriaan on kirjattu keisarinna Katariina

Suuren jo vuonna 1772 tekemä huvimatka.

­·Seurueessa oli 20 henkeä ja sata palvelijaa, Johanna Forsberg kertoo ja

kuvailee matkakaravaanin viiden päivän matkarupeamaa yöpymisineen.

Matkalaisia oli kuljettamassa peräti 129 hevosta.

Vuoksen seurue ylitti lossilla Mansikkalassa. Imatrankosken itärannalle oli

pystytetty parikin huvimajaa, joita yhdistävää kävelytietä oli

korkea-arvoisen vieraan helppo kulkea.

Kruununvouti Henrik Masalin tarjosi Siitolan kartanossa Katariinalle

päivällisen. Tarina ei kerro ruokalistasta, mutta oletettavasti lohta oli

tarjolla.

Niin Katariina II:n kuin hänen jälkeensäkin Imatralla vierailleitten

huviksi järjestettiin koskinäytöksiä Koskeen heitetyt tynnyrit ja tukit

ruhjoutuivat kuten takavuosina kokeiltu tulilautta. Keisari Aleksanteri I

kävi Imatralla vuonna 1803 ja määräsi kasarmien rakentamisesta Siitolaan ja

Miettilään. Keisari Aleksanteri II:n tiedetään rahoittaneen perheensä

majoitustilojen Valtionhotellin ylläpitoa.

Täällä on

hyvä olla

Romanovien suku viehtyi turvalliseen ja kauniiseen Suomeen. Lomailuun

kuului monenlaista tekemistä ja Aleksanteri III ihastui erityisesti

Langinkoskeen Kymijoen suistossa. Puolisonsa Dagmarin kanssa he kalastivat

ja purjehtivat, jopa laittoivat ruokaa. Tiskaus sentään jäi palveluväen

huoleksi.

Nikolai II puolestaan purjehti peräti 17 kertaa Suomen saaristossa.

Liikunnallinen hallitsija kehui oloaan: Täällä meidän on hyvä olla!

Korkea-arvoisten matkalaisten nimiä ja nimikirjaimia löytyy Imatraltakin

kosken partaan kivistä yhä ja nyt ne on helposti luettavissakin.

Keskiviikkona hiidenkirnuja ihmeteltiin ihan samoin kuin pitkälti toista

vuosisataa sitten.

Romanovien

hengenheimolaisia

Eira Matikainen ja Elisa Hämäläinen tunnustautuvat kumpikin Romanovien

hengenheimolaisiksi. Tiedä häntä, jos joskus entisessä elämässä olisivatkin

kuuluneet hoviväkeen.

Eira Matikainen sanoo lukeneensa Romanovien suvusta kaiken mahdollisen ja

lähti silkasta kiinnostuksesta Laura Ladaun kanssa Imatran retkelle.

­·Pitäähän tämä nähdä, kun omalla paikkakunnalla on, Laura Ladau huomauttaa.

Taipalsaarelainen lukiolainen Matleena Kujala sanoo historian kiinnostavan

tosi paljon. Onneksi kesätyöpaikassa joustettiin ja hän pääsi sisarensa

Marjan,4, ja veljensä Ville-Eemelin, 10, sekä äitinsä kanssa iltapäiväksi

Imatralle.

­·Tällaisella retkellä historia konkretisoituu uudella tavalla, Matleena

Kujala kiittelee.

Irma Kuusniemi oli hyvillään pääsystään Netisytniemeen. Kartano ja

ortodoksien Pyhän Nikolauksen kirkkokin oli ennen käymätön paikka.

Pietarin lukuisat palatsit ovat jo monelle tuttuja. Katsottavaa löytyy

kotinurkiltakin ja moni oli menossa Lappeenrantaan museoon katsomaan sen

keisarillista kesäantia.

Viimeistään kosken pauhatessa Imatrankoskessa voi kuka tahansa lähteä

mielikuvitusmatkalle ruhtinaallisten jalanjäljille.

III

Keisarillisen Imatran kierrokset 7. heinäkuuta ja 21. elokuuta.

Ilmoittautuminen Imatran Seudun Kehitysyhtiön matkailupalveluihin.

IRMELI OJALAINEN

Kuvatekstit

Ruhtinaallisesti. Teehetki ortodoksien seurakuntasalissa makuelämyksineen.

Eira Matikainen (oik.) Laura Ladau aloittavat teehetkeä.

Kiveen hakattu. Imatrankosken partaalta löytää hiidenkirnuja ja

kymmenittäin arvovieraitten nimiä kiveen hakattuina, kertoo opas Johanna

Forsberg (vas.) matkalaisille.

Kirjoittaja:
Irmeli Ojalainen