Sorakadut eivät lähivuosina vähene Lappeenrannassa

Nykyisillä liikenneväylämäärärahoilla pöly nousee yhä useammalla uudellakin kadulla.

HEIKKI SOPANEN

Pahimman laman aikaan 1992­-1995 Lappeenrannan kaupunki käytti

liikenneväylien rakentamiseen 1,8­-2,7 miljoonaa euroa vuodessa. Indeksillä

tarkistettuna summat vaihtelivat 2,1-­3,3 miljoonan euron välillä. Viime

vuonna vastaava määräraha oli 1,8 miljoonaa, ja tänä vuonna 1,3 miljoonaa

euroa.

Liikenneväylien rakentamisen tarve ei ole vähentynyt, pikemmin päinvastoin.

Uusia asuin- ja työssäkäyntialueita rakennetaan jatkuvasti, ja ne

tarvitsevat liikenneväylänsä. Määrärahojen vähenemisen syy on rahan puute

ja siitä aiheutuva arvottaminen. Rahaa annetaan sinne, missä sen tarve on

suurin.

Katujen rakentaminen, saati vanhojen sorapintaisten katujen päällystäminen

ei ole kiireellisimpien tarpeiden ryhmässä, kun kunnallispoliitikot

päättävät rahojen jakamisesta. Toki poikkeuksia löytyy.

Niinpä Lappeenrannan kaava-alueelta löytyy 258 katua, jotka ovat

sorapintaisia. Niiden yhteenlaskettu pituus on 64 kilometriä. Joidenkin

katujen varsilla asfalttia on odotettu jo yli viidenkymmenen vuoden ajan.

Tuoreimmat sorapintaiset kadut ovat tämän vuosituhannen puolelta.

Liikenneväylien määrärahoista käytetään vuosittain noin puoli miljoonaa

euroa sorapintaisten katujen päällystämiseen. Se on aivan liian vähän, jos

tavoitteena on panna pölyt kuriin ja kuopat tasaisiksi mahdollisimman

monella kadulla.

Kaupungin yhdyskuntateknisen osaston päällikkö Pasi Leimi sanoo, että jos

he saisivat miljoona euroa vuosittain katujen päällystämiseen, sorakatuja

olisi kymmenen vuoden kuluttua noin 30 kilometriä. Toisin sanoen yhtälön

ratkaisu vaatii aikaa ja rahaa.

Knuutilankadulla Hartikkalassa asukkaat ovat odotelleet asfalttia

viitisentoista vuotta. Vuonna 1988 Knuutilankadulle muuttanut Antero

Sarviaho sanoo, että jostain syystä heidän katunsa on väliinputoaja. Muut

asuinalueen kadut on asfaltoitu, Knuutilankatua ja kahta muuta pikkukatua ei.

­·Toivoisin järkeä katujen päällystämiseen. En ymmärrä, miksi jotkut

kadunpätkät jätetään asfaltoimatta. Kyllä minusta kukin uusi asuinalue

pitäisi asfaltoida kerralla kokonaan, Sarviaho sanoo.

Knuutilankadun asukkaat kyllästyivät pölyyn ja kadun kuoppiin siinä määrin,

että lähettivät Leimin osastolle kirjeen, jossa kiirehditään kadun

asfaltointia.

MAAKUNTA sivu 6

EMMI KAARNA

Kuvateksti

Jokohan meillekin? Antero Sarviaho esittää Knuutilankadun asukkaiden

puolesta toiveen kadun asfaltoinnista. Odotusta on tähän mennessä kestänyt

viitisentoista vuotta.

Kirjoittaja:
Heikki Sopanen