LEENA SALLINEN
Suomessa oli viime vuoden lopussa vähintään 800 karhua, 150 sutta, 920
ilvestä ja 125 ahmaa. Kannanarviot on tehnyt Riista- ja kalatalouden
tutkimuslaitos (RKTL).
Suurpetohavaintoja sen tiedostoihin kertyi kaikkiaan 14 500, mikä on
nykymuotoisen suurpetoseurannan ennätys. Kasvu aiheutui lähinnä
ilveshavainnoista,
RKTL:n mukaan eläinten lukumäärän arvioille tärkeimpänä perusteina olivat
pentuehavainnot.
Karhukannassa arvioidaan olleen 80-90 pentuetta ja niissä 160-170 pentua.
Susipentueita syntyi 13-14. Niissä oli yhteensä 45-55 pentua.
Ilveksenpentuja syntyi 270-290 155-160 pentueessa.
Vuoteen 2002 verrattuna susi- ja ilveskannat olivat kasvaneet, karhukanta
oli vähän pienentynyt.
Karhuja ja susia on edelleen eniten itäisessä Suomessa. Karhuilla on RKTL:n
mukaan myös merkittävä pentutuottoalue keskisessä Suomessa ja siellä
todettiin myös yksi susipesintä.
Karhukanta kuriin
Kaakkois-Suomessa
Kaakkois-Suomessa suurpetojen kannat olivat viime vuoden loppuun
kehittyneet valtakunnallisen suuntauksen mukaan.
·Susia ja ilveksiä on Kaakkois-Suomessa runsaammin ja karhuja jonkin
verran vähemmän kuin edellisinä vuosina, kertoo erikoistutkija Ilpo Kojola
RKTL:stä.
Kaakkois-Suomen karhukantaa on hänen mukaansa tarkoituksella vähennetty
metsästyksellä.
·Joku vuosi sitten Vuoksen pohjoispuolinen karhukanta oli Suomen tihein.
Nyt metsästystä vähennetään. Maa- ja metsätalousministeriö myönsi tulevalle
pyyntikaudelle Kaakkois-Suomen riistanhoitopiiriin kuusi karhun kaatolupaa,
vaikka piiri anoi kymmentä lupaa.
Sudenpentuja myös
itärajan takaa
Susikanta kasvoi Kojolan mukaan Kaakkois-Suomessa viime vuonna 2-3
kotimaisella pentueella. Kaksi varmaa pentuetta syntyi Kymen ja Etelä-Savon
riistanhoitopiirien rajamailla, kolmas epävarma Savon puolella.
Itärajan tuntumassa liikehtivään susikantaan kuuluu kaksi Venäjän
lähialueella syntynyttä pentuetta. Niitä ei Kojolan mukaan ole laskettu
13-14 kotimaisen susipentueen arvioon.
RKTL:n arvio Suomen susikannasta on pienempi kuin alueellisista susien tai
sudenjälkien havainnoista voisi olettaa. Kojolan mukaan laji on niin
liikkuvaa, että samoista susista tehdään havaintoja eri
riistanhoitoyhdistyksissä.
·Susilla on laajat reviirit ja nuori susi saattaa muutamassa viikossa
kulkea mutkineen tuhat kilometriä, hän huomauttaa.
Kojolan mukaan Suomen sudet liikkuvat nyt Kainuun, Ylä-Karjalan ja
Ylä-Savon suunnalta länteen päin niin, että läntiset kannankasvutavoitteet
ovat toteutumassa.
Ahma satunnainen
Etelä-Karjalassa
Ahmat elelevät pohjoisella poronhoitoalueella ja itärajan tuntumassa. Pieni
lisääntyvä kanta lajilla on myös läntisessä Suomessa.
Etelä-Karjalassa ahma esiintyy Kojolan mukaan korkeintaan satunnaisena
kulkijana.
·Itärajalla ahman eteläisimmät, vakituiset elinalueet ovat keskisessä
Pohjois-Karjalassa Tohmajärven Kiteen seutuvilla.
Tämän vuoden aineisto suurpetokantojen kehityksestä on Kojolan mukaan vasta
kertymässä.
·Esimerkiksi suden pesinnöistä tulee tietoa aikaisintaan syyskesällä tai
vasta lumien aikaan. Tämän vuoden tilanne ynnätään vasta ensi vuoden puolella.
MIKA HONKALINNA
Kuvateksti
Vähän vähentynyt. Suomen karhukanta oli viime vuoden lopussa hieman
pienentynyt edellisvuodesta.