Categories
Artikkelit

Uusi projekti tutkii pohjavesiä ja maaperää Etelä-Karjalassa

Poski-projekti alkaa syksyllä ja kestää vuoteen 2006.

JYRI PAAVILAINEN

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen eli

Poski-projekti alkaa Etelä-Karjalassa. Kyseessä on koko Etelä-Karjalan

kattava tutkimus- ja kehittämishanke, joka on osa valtakunnallista projektia.

Tavoitteena on turvata sekä hyvälaatuisen pohjaveden että laadukkaan

kiviaineksen saanti. Sora- ja kallioalueiden kiviainesten määrä sekä laatu

tutkitaan. Alueiden soveltuvuus alueelliseen vedenhankintaan ja

kiviaineshuoltoon selvitetään.

Lisäksi selvitetään tutkimusalueella oleva kiviainesta korvaava materiaali,

esimerkiksi jätekivet, tuhkat ja kuonat, joita käyttämällä voidaan säästää

kiviainesta.

Tositoimiin

elokuussa

Tänä vuonna maaperä- ja pohjavesitutkimukset keskittyvät

Lappeenranta­Imatra-akselille sekä mahdollisesti Lemin ja Taipalsaaren

alueille. Kallioperätutkimuksia tehdään maakunnan pohjoisosissa.

­·Päätaajamien ympäristöstä lähdetään liikkeelle, kertoo Ismo Ahonen

Geologian tutkimuskeskuksesta.

Harjuluontotutkimuksia tehdään ensimmäisellä Salpausselällä ja sen

eteläpuolisilla harjujaksoilla Lappeenrannassa, Imatralla ja Joutsenossa

sekä mahdollisesti Ylämaalla. Tarkemmat alueet selviävät myöhemmin.

­·Elokuussa päästään vasta tositoimiin, Ahonen sanoo.

Tutkimukset vaativat paljon maastossa liikkumista. Erillistä kalustoa

vaativiin tutkimuksiin haetaan lupa maanomistajilta.

Pohjavesi-, kiviaines- ja luontotutkimusten perusteella alueet luokitellaan

niiden pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaan. Ympäristölainsäädännön

avulla alueet jaetaan maa-ainesten ottoon soveltuviin, osittain soveltuviin

ja soveltumattomiin alueisiin. Luokitusehdotukset eivät ole oikeudellisesti

sitovia eivätkä velvoita maanomistajia toimenpiteisiin.

Projekti hoidetaan

paikallisin voimin

Tutkimus on Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen mukaan hyödyllinen kunnille

ja alueen elinkeinoelämälle. Tutkimustuloksilla on myös taloudellista

vaikutusta.

Hankkeessa etsitään uusia kiviainesesiintymiä sekä kerätään tietoa

maa-aineksen ottoa rajoittavista tekijöistä. Näin vähennetään valmistelu-

ja käsittelytyötä. Lisäksi kiviainesten kuljetusmatkoja voidaan lyhentää.

­·Jos kiviainesta joudutaan etsimään kauempaa, rakentamisen hinta nousee.

Julkisessa rakentamisessa tämä näkyy veroissa, Ahonen toteaa.

Maankäytön ohjausta ja pohjaveden suojelua voidaan käyttää turvaamaan

pohjaveden laatu. Tämä vähentäisi vedenkäsittelytarvetta, mikä säästäisi

kustannuksia ja pienentäisi terveysriskejä.

Projektin valtakunnallinen johtoryhmä lopetti toimintansa vuoden 2003

lopussa. Etelä-Karjalan projekti toteutetaan paikallisin voimin

valtakunnallista projektia mukaillen.

Hankkeen hallinnoijana toimii Imatran seudun kehitysyhtiö Oy.

Yhteistyökumppaneina ovat Geologian tutkimuskeskus, Kaakkois-Suomen

ympäristökeskus, Pohjois-Karjalan ympäristökeskus, Etelä-Karjalan liitto,

Suomen ympäristökeskus, Kaakkois-Suomen tiepiiri, Etelä-Karjalan kaupungit

ja kunnat sekä kiviainesalan yritykset Lohja Rudus Oy, Lemminkäinen Oyj

sekä Metsähallituksen Morenia.

Kirjoittaja:
Jyri Paavilainen