JYRI PAAVILAINEN
Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen eli
Poski-projekti alkaa Etelä-Karjalassa. Kyseessä on koko Etelä-Karjalan
kattava tutkimus- ja kehittämishanke, joka on osa valtakunnallista projektia.
Tavoitteena on turvata sekä hyvälaatuisen pohjaveden että laadukkaan
kiviaineksen saanti. Sora- ja kallioalueiden kiviainesten määrä sekä laatu
tutkitaan. Alueiden soveltuvuus alueelliseen vedenhankintaan ja
kiviaineshuoltoon selvitetään.
Lisäksi selvitetään tutkimusalueella oleva kiviainesta korvaava materiaali,
esimerkiksi jätekivet, tuhkat ja kuonat, joita käyttämällä voidaan säästää
kiviainesta.
Tositoimiin
elokuussa
Tänä vuonna maaperä- ja pohjavesitutkimukset keskittyvät
LappeenrantaImatra-akselille sekä mahdollisesti Lemin ja Taipalsaaren
alueille. Kallioperätutkimuksia tehdään maakunnan pohjoisosissa.
·Päätaajamien ympäristöstä lähdetään liikkeelle, kertoo Ismo Ahonen
Geologian tutkimuskeskuksesta.
Harjuluontotutkimuksia tehdään ensimmäisellä Salpausselällä ja sen
eteläpuolisilla harjujaksoilla Lappeenrannassa, Imatralla ja Joutsenossa
sekä mahdollisesti Ylämaalla. Tarkemmat alueet selviävät myöhemmin.
·Elokuussa päästään vasta tositoimiin, Ahonen sanoo.
Tutkimukset vaativat paljon maastossa liikkumista. Erillistä kalustoa
vaativiin tutkimuksiin haetaan lupa maanomistajilta.
Pohjavesi-, kiviaines- ja luontotutkimusten perusteella alueet luokitellaan
niiden pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaan. Ympäristölainsäädännön
avulla alueet jaetaan maa-ainesten ottoon soveltuviin, osittain soveltuviin
ja soveltumattomiin alueisiin. Luokitusehdotukset eivät ole oikeudellisesti
sitovia eivätkä velvoita maanomistajia toimenpiteisiin.
Projekti hoidetaan
paikallisin voimin
Tutkimus on Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen mukaan hyödyllinen kunnille
ja alueen elinkeinoelämälle. Tutkimustuloksilla on myös taloudellista
vaikutusta.
Hankkeessa etsitään uusia kiviainesesiintymiä sekä kerätään tietoa
maa-aineksen ottoa rajoittavista tekijöistä. Näin vähennetään valmistelu-
ja käsittelytyötä. Lisäksi kiviainesten kuljetusmatkoja voidaan lyhentää.
·Jos kiviainesta joudutaan etsimään kauempaa, rakentamisen hinta nousee.
Julkisessa rakentamisessa tämä näkyy veroissa, Ahonen toteaa.
Maankäytön ohjausta ja pohjaveden suojelua voidaan käyttää turvaamaan
pohjaveden laatu. Tämä vähentäisi vedenkäsittelytarvetta, mikä säästäisi
kustannuksia ja pienentäisi terveysriskejä.
Projektin valtakunnallinen johtoryhmä lopetti toimintansa vuoden 2003
lopussa. Etelä-Karjalan projekti toteutetaan paikallisin voimin
valtakunnallista projektia mukaillen.
Hankkeen hallinnoijana toimii Imatran seudun kehitysyhtiö Oy.
Yhteistyökumppaneina ovat Geologian tutkimuskeskus, Kaakkois-Suomen
ympäristökeskus, Pohjois-Karjalan ympäristökeskus, Etelä-Karjalan liitto,
Suomen ympäristökeskus, Kaakkois-Suomen tiepiiri, Etelä-Karjalan kaupungit
ja kunnat sekä kiviainesalan yritykset Lohja Rudus Oy, Lemminkäinen Oyj
sekä Metsähallituksen Morenia.