PÄIVI VENTO
Joskus vuosien 1656-1657 aikana Uukuniemen Papinniemessä kyläläisille tuli äkkilähtö. Sota painoi päälle. Hätäpäissään maahan kaivettiin kuusi kiloa eli noin tuhat kappaletta rahoja. Ne käärittiin kankaaseen, peitettiin tuohella ja päälle raahattiin kivi. Viiden metrin päähän tästä kätköstä kaivettiin maan sisään kirkonkellonkieli. Jälkeen päin historioitsijat tulkitsivat, että tämä oli sysäys ortodoksien poismuutolle ja autiokylän synnylle.
·Koska kirkonkellonkieli oli niin lähellä rahakätköä, on syytä olettaa, että kyseessä ovat kirkon rahat, sanoo tutkija Ville Laakso. Papinniemessä suoritetaan parhaillaan perinteisiä, pienimuotoisia kaivauksia. Laaksolla on apunaan kolme talkoolaista. Nyt on saatu esille se kivi, jonka alta arkeologian harrastaja Olavi Ahokas vuonna 1993 kätkön löysi.
Rahakätkö on hyvin innostava löydös.
·Tiedetään, että tässä on ollut kirkko ja että pappi Ilja Ivanan poika pakeni Tihvinään vuonna 1657. Sitä pidetään ortodoksisen seurakunnallisen toiminnan loppumisena, Laakso selittää. Rahakätkö yhdistyisi tähän tosi uskottavasti.
·Raha-aarre sitoo arkeologisen aineiston ajankohtaan sekä historiallisiin asiakirjoihin.
Rahakätkö on tutkijalle suhteellisen harvinaista herkkua. Ehjänä kätköpaikkoja tavataan harvoin. Usein niitä löytyy kynnöspelloilta tai rakennus- tai purkutyömailta.
Rahakätkö kuulostaa tärkeältä, miksi se on kaivaustyön kohteena vasta nyt?
·Rahathan saatiin talteen silloin löydettäessä, samoin tähän liittyvä informaatio on hyvin kasassa, joten tällä ei ollut kiirettä. Toisaalta, tälle vuodelle oli niin niukat resurssit, että kätköpaikka on sopivan pieni kohde.
Loppuviikon aikana kivi saadaan paikaltaan pois. Laakso olettaa, ettei se mene enää maan sisälle kovin syvälle. Sen alta löytyneet kankaanpalasia.
Ville Laakso tutustui Papinniemen yhdeksän vuotta sitten, eli hän on ollut mukana kaikissa muissa kaivauksissa paitsi ensimmäisissä. Papinniemeen hänet toi gradun tekeminen. Nyt Laakso toimii Turun yliopiston tutkijana. Papinniemen arvo on kasvanut hänen silmissä vuosi vuodelta.
·Tämä oli Suomen arkeologiassa ensimmäinen merkittävä ortodoksisen kulttuurin piiriin tehty kaivaus. Papinniemi on erilainen kohde, koska täällä ei havaita Ruotsin vallan aikaa, ei luterilaisuutta eikä tämä ole kartano, vaan syrjäistä maaseutua, kokonainen kylä.
Laaksosta Papinniemi on hyvä muistutus eteläkarjalaisille siitä, että myös meillä on ortodoksisia kohteita eikä vain Pohjois-Karjalassa.
Muinaiskylä on yli neljä hehtaaria laaja. Sieltä on kaivettu esineistöä, asutusten jälkiä, hautoja. Asiatietoa on erittäin hyvin kasassa. Mutta maa kätkee vielä paljon.
·Täällä riittää työtä seuraavallekin sukupolvelle.
PÄIVI VENTO
Kuvatekstit
Kätkö. Tämän kiven alle ortodoksit kätkivät mitä ilmeisemmin kirkon omaisuuden, kertoo tutkija Ville Laakso Turun yliopistosta.
Raha. Kätköstä löydetyistä rahoista nuorin oli vuodelta 1652. Tämä neljännesäyri on vuodelta 1635.