ANNE NIEMI
Savitaipale oli yksi maakuntamme niistä kunnista, jotka olivat pystyneet säilyttämään työpaikkansa. Etelä-Karjalan liiton toimipaikkarekisterissä oli vuosilta 2001-2003 vain neljä kuntaa plussan puolella: Lemi, Ruokolahti, Savitaipale ja Joutseno.
·Työpaikkamäärä on Savitaipaleella kehittynyt ihan kohtuullisesti. Mitään uusia isoja yrityksiä paikkakunnalle ei ole rantautunut, mutta ilahduttavaa reilun kolmen prosentin kasvua on havaittavissa, kertoo kunnanjohtaja Veli Nummela.
Kun maatalouden työpaikkoja ei lasketa mukaan, on Savitaipaleella noin 1 080 työpaikkaa. Kunta on suurin yksittäinen työnantaja 330 työntekijällään. Seuraavana on Tiaisen Saha, jolla on noin 35 työntekijää.
Valtaosa on pieniä perheyrityksiä. Savitaipaleen Yrittäjien sihteeri Paula Valtosen mukaan tyypillinen savitaipalelainen kahden työntekijän perheyritys ostaa lisäksi osan palveluistaan ulkopuolelta.
Marttilan alueelle
omakotitontteja
Noin 4 200 asukkaan Savitaipaleen tulevaisuudessa kunnanjohtaja Nummela näkee palvelurakenteen säilyttämisen kannalta ratkaisevan tärkeänä sen, että kuntaan saadaan houkutelluksi uusia asukkaita.
·Hyvät omakotitalotontit kiinnostavat ulkopaikkakuntalaisia. Paimensaaren kaavoituksen kokemukset ovat olleet kannustavia: siellä rivitalot myytiin oikeastaan ilman sen kummempaa ennakkomarkkinointia, Nummela sanoo.
Varsinaisia omarantaisia luksustontteja Savitaipale tuskin pystyy tarjoamaan, mutta Marttilan alue on valmis käyttöönotettavaksi.
·Marttilan alue sijaitsee vesistön äärellä kirkonkylän kupeessa Partakoskentien ja Taipalsaarentien risteysalueella. Tonteille ei tulisi omaa rantaa, mutta yhteinen rantaoikeus Kuolimolle varmaankin järjestyy, Nummela selvittää.
Alueen kunnallistekniikka saataneen Savitaipale 2010 -ohjelman mukaisesti rakennetuksi tämän ja ensi vuoden aikana. Nummela muistuttaa, että kunnallistekniset investoinnit saadaan ajan myötä takaisin verotuloina.
Tyhjilleen jääneet
talot myyntiin
Onni muuttaa maalle -hankkeeseen liittyen selvitetään maaseutukunnissa tyhjilleen jääneiden maatilojen ja mummonmökkien myymisen mahdollisuuksia.
Vanhoja ja vähällä käytöllä olevia kiinteistöjä on maaseudulla ainakin silmämääräisesti arvioiden jonkin verran. Maallemuuttajat ovat kiinnostuneet myös taajama-alueen ulkopuolella olevista vanhoista pihapiireistä.
·Haluamme olla edistämistä sitä, että perinneympäristöjen kylärakenne säilyisi ja eheytyisi uusien asukkaiden tulolla. Esimerkiksi Partakoski on onnistunut asiassa. Muuallakin on huomattu, että meillä on eläviä kyliä, sanoo Nummela.
Vapaa-ajanasuntoja Savitaipaleella on noin 2 500. Joidenkin huviloiden varustelutaso ja mukavuudet alkavat olla jo samaa luokkaa kuin vakituisissa asunnoissa.
Kunnan rakennusvalvonnassa neuvotaan, mihin tulee varautua, kun haluaa muuttaa kakkosasunnon ykkösasunnoksi.
Savitaipaleen yrittäjät, maataloustuottajat, kunta ja Savitaipaleen Osuuspankki työstivät yhteisesti 2010-elinkeino-ohjelman. Ennen kesälomia pidetyssä Hihat heilumaan -seminaarissa esiteltiin viisi asiakokonaisuutta, joihin työryhmissä toimijoiden tulisi syksyn myötä löytää toteuttamiskelpoisia ratkaisuja.
ANNE NIEMI
Kuvateksti
Talousarviosta kansanpainos. Kunnanjohtaja Veli Nummela pitää perusteltuna, että kunnan taloustilanteesta pystyttäisiin kertomaan kansantajuisesti jo asioiden valmisteluvaiheessa. ·Sen toteuttaminen onkin jo isompi homma, hän toteaa.