Suomenniemen perinnetalot kestävät vertailun

ANNE NIEMIKäsityöstä teolliseen rakentamiseen siirtyminen on muuttanut suomalaista

ANNE NIEMI

Käsityöstä teolliseen rakentamiseen siirtyminen on muuttanut suomalaista

rakennettua ympäristöä. Eilen Suomenniemi-päivillä esiteltiin vanhaa

rakennuskantaa Kiesilän kylän kolmessa kohteessa. Kotiseutuhistoriasta

kiinnostuneita kerääntyi Lyytikkälän lisäksi Jussilan ja Saalastin taloille.

Suomenniemellä Mikkelintien tuntumassa sijaitseva Lyytikkälän talo on

historiaa henkivä eteläkarjalainen suurtila. Lyytikkälän isännyys on

siirtynyt samassa suvussa sukupolvelta toiselle yli 200 vuoden ajan. Kun

tuleva isäntä oli kasvanut sata vuotta vanhassa pihapiirissä, ei

rakennuksiin ollut tarvetta tehdä suuria muutoksia myöhemmässäkään

elämänvaiheessa.

Lyytikkälän historiaa on voitu seurata taaksepäin 1700-luvun lopulle. Talon

viimeiseksi isännäksi jäi Esko Nieminen (1909-1979), jonka veljenpoika on

nykyinen kesäsuomenniemeläinen, kirjailija Kaiho Nieminen.

Museoviraston hallintaan ja talomuseoksi Lyytikkälä tuli vuonna 1984, kun

perikunta suojelutarkoituksessa päätti myydä pihapiirin rakennuksineen.

Museovirasto vastaa talojen hoidosta yhdessä Suomenniemen kunnan kanssa.

Suomenniemi voi olla aidosti ylpeä vanhasta rakennuskannastaan. Lyytikkälän

rakennukset ovat hyvässä ryhdissä alkuperäisellä paikallaan. Tässä mielessä

se on Helsingin Seurasaaren ulkoilmamuseota arvokkaampi kohde, koska

rakennuksia ei ole tuotu Lyytikkälään mistään muualta.

Suomenniemen metsäpitäjässä on osattu valita parhaat puut rakennuspuiksi.

Lyytikkälän 1770-luvun piikoin aitasta ovat piiat häipyneet, mutta hirret

ovat yhäkin napakat, ja päre pitää kattorakenteet kuivina. Kuka nykyisistä

talonrakentajista uskaltaa väittää, että 200 vuotta sitten ei osattu rakentaa?

Perinnerakentamisesta kiinnostuneille Lyytikkälässä järjestetään 10.-­12.

syyskuuta Euroopan rakennusperintöpäivään liittyviä yleisötapahtumia.

Rakennusperintöpäivän tarkoituksena on tuoda esille rakennetun ympäristömme

monipuolisuutta ja korostaa sen hyvän hoidon merkitystä.

On varmasti monia muitakin paikkakuntia, Lappeenranta ja Imatralla

etunenässä, jotka olisivat ylpeitä yli 200 vuotta vanhoista puutaloistaan.

Jos edes sata vuotta vanha yhtenäinen kaupunkikortteli säästyisi

purkuinnolta, olisi ylletty puolimatkaan Lyytikkälän tasosta.

[email protected]

ANNE NIEMI

Kuvateksti

Lyytikkälän talomuseo. Suomenniemen talonpoikainen pihapiiri on vanhimmilta

osiltaan peräisin 1700-luvun lopulta.

Kirjoittaja:
Anne Niemi