ETTI KANTOLA
Tapanaisen talon vahinkotarkastusta ei ole päästy tekemään monta päivää jatkuneen leimahtelun takia. Kirkkolan taloyhtiön isännöitsijä Arja Patrikainen Karjalan tilikeskuksesta kertoo, että tarkastus on tehty vain ulkopuolelta.
·Näyttää siltä, että palanut puoli on käyttökelvoton.
Tilanne on nyt pahempi miltä heti palon jälkeen näytti. Tuli on syttynyt uudestaan paikoissa, jonne se ei alun perin ulottunut, ja sammutustöihin on jouduttu useasti. Alakerran liiketiloja on ryhdytty tyhjentämään vesivahinkojen ja puuttuvan sähkön vuoksi.
Kiinteistön omistava Tapanaisen perikunta ei ole vielä päättänyt, mitä rakennukselle tapahtuu. Omistajia on kolme, he asuvat Helsingissä ja Lappeenrannassa.
·Keskiviikkona aloitetaan asianajajan kanssa neuvottelukierrokset, Patrikainen sanoo.
Palon tuhoaman osan korjaaminen tulisi erittäin kalliiksi, sillä vanhaa taloa jouduttaisiin rakentamaan nykyaikaisten määräysten mukaisesti.
·En tiedä, missä kunnossa kantavat rakenteetkaan on.
Patrikainen arvelee, että talon kohtalo päätetään tällä viikolla.
Asiantuntijat
toivovat säilyttämistä
Purku- tai korjauspäätökseen vaikuttaa moni asia: omistajien suunnitelmat, lopulliset vahingot, vakuutuksen kattavuus ja kaavan mahdollisuudet.
Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun talonrakennuksen opettaja, arkkitehti Martti Muinonen kannattaa ehdottomasti rakennuksen korjaamista.
·Palauttaminen on teknisesti täysin mahdollista. Rakennus on ainoa mittakaavaltaan alkuperäisen kokoinen talo, Muinonen viittaa kaupungin vanhaan kaksikerroksisten puutalojen perinteeseen.
Muinonen huomauttaa, että korjaaminen on kuitenkin hintavaa, koska vanhat rakenteet ovat muun muassa kastuneet. Kyse olisi uudisrakentamista muistuttavasta hankkeesta, ja hintakin lienee samaa luokkaa.
·Ratkaisevat asiat ovat raha ja tahto.
Muinonen viittaa Porvooseen, missä Remu Aaltosen tulipalon tuhoaman talon kunnostamiseen riittää intoa kulttuurihistoriallisista syistä.
·On punnittava, onko Tapanaisen talo syytä säilyttää muistomerkkinä vanhasta Lappeenrannasta vai todetaanko, ettei muitakaan taloja enää ole, Muinonen sanoo.
Etelä-Karjalan museon rakennustutkija Kaija Kiiveri-Hakkarainen on samaa mieltä.
·Toivon, että se korjattaisiin. Rakennus on mukava kiinnekohta keskustassa. Tuollaisia 1920-30-luvun rakennuksia ei ole monta.
Museossa iloittiin, kun omistajat muutama vuosi sitten kohensivat julkisivua, ja näytti siltä, että talo saa säilyä paikallaan pitkään. Kiiveri-Hakkarainen arvelee, että suojelua olisi harkittu kaavoituksen yhteydessä, jos kaava olisi tullut käsittelyyn. Hän pitää hyvänä, jos edes talon vaurioitumaton puoli saisi jäädä paikalleen.
·Mutta uudisrakentaminen on asia erikseen. Ja se, miten toinen osa toteutettaisiin ja millä tyylillä.
Rakennusoikeus
sallisi ison talon
Lappeenrannan kaupunginarkkitehti Seppo Aho on eri linjalla.
·Jos omistajat tavoittelevat kiinteistön jalostusta ja liiketoimintaa, uusi rakennus pitää toteuttaa nyt. Ahosta on suoranainen ihme, jos tontilla ei tapahdu suurta muutosta. Hän on itse nykyistä selvästi suuremman kiinteistön kannalla, eikä toivo vanhaa taloa korjattavan.
·Nykyisellä rakennuksella ei ole suojeluarvoa. Kaupunkikuvan kannalta olisi tärkeä saada kulma kuntoon. Valmistuva vastapäinen Okan rakennus huutaa isompaa viereensä.
Ahon mielestä paikalle sopisi hyvin korkea talo, ja näkymä paranisi Kirkkokadulle.
Tontille on suunniteltu aiemmin muun muassa hotellia, mutta hanke ei edennyt, ja alue on tällä hetkellä kaavoitettu asuin- ja liikerakennukselle.
Tapanaisen perikunta omistaa korttelin toisen pään. Tonttia on yli 1 200 neliömetriä ja rakennusoikeutta noin 2 200 neliötä kolmessa kerroksessa.
·Rakennusoikeus on samantyyppinen kuin vastapäisellä Okan rakennustontilla.
Aho muistuttaa, että omistaja voi myös pyytää muutosta asemakaavaan.
ES-ARKISTO/MIKA STRANDÉN
Kuvateksti
Puntarissa. Tapanaisen talon purku- tai korjauspäätökseen vaikuttavat ainakin omistajien suunnitelmat, lopulliset vahingot, vakuutuksen kattavuus sekä kaavan mahdollisuudet.