Categories
Artikkelit

Imatra, Rautjärvi ja Parikkala väheksyvät elintarvikevalvontaa

Elintarvikevirastolta huomautus 33 kunnalle valvonnan vähäisyydestä.

HANNU OJALA

Imatra, Rautjärvi ja Parikkalan alueen kunnat ovat joutuneet

Elintarvikevirasto mustalle listalle. Virasto julkaisi torstaina

kuntakohtaisen raportin elintarvikevalvonnan tilasta vuodelta 2002.

Huomautuslistalle joutuivat kunnat, joissa viraston laskentaperusteiden

mukaan tarkastuksia on tehty alle puolet tarpeellisesta määrästä.

Listalle joutunee Etelä-Karjalan kunnat saavat huomautuksen ensimmäistä

kertaa. Aiempina vuosina huomautuksia ovat saaneet Lemi, Miehikkälä ja

Savitaipale. Näissä kunnissa tilannetta on onnistuttu parantamaan.

Imatran ympäristötoimen toimialajohtaja Ilppo Silakoski ei ryhdy tarkemmin

kommentoimaan selvityksen tuloksia ja syitä Imatran elintarvikevalvonnan

tasoon.

­·Jo viime vuonna oltiin lähellä tätä tilannetta. On valitettu

resurssipulaa, Silakoski toteaa.

Silakoski muistuttaa, että arvio perustuu pelkästään valvonnan määrään. Se

ei ota kantaa työn laatuun.

Ympäristölautakunnan puheenjohtaja Pekka Ruokonen ei pidä tulosta

yksiselitteisenä, eikä yksi tunnusluku hänen mielestään pysty kuvaamaan

kovin hyvin yksittäisen kunnan valvonnan tilannetta.

Ruokosen mielestä tunnusluku kuvaa pikemminkin sitä, millä tavalla eri

kunnissa on täytetty lomakkeita kuin itse työtä.

Etelä-Karjalan kunnista heikoimman arvosanan sai Rautjärvi.

Elintarvikeviraston näkemyksen mukaan kunnassa oli tehty tarkastuskäyntejä

vain neljännes tarvittavasta määrästä.

Osastopäällikkö Antero Hinkkanen sanoo tuntevansa raportin ja uskoo

tietävänsä myös syyt huonoon tulokseen. Ne johtuvat epäselvyyksistä

lomakkeiden täyttämisessä.

Huomautus ei

ole korjauskäsky

Elintarvikeviraston antamilla huomautuksilla ei kuntien kannalta ole mitään

hallinto-oikeudellista vaikutusta.

Ylitarkastaja Ulla Poutiainen-Lindforsin luonnehtii tunnuslukua tavaksi

kertoa kunnille siitä, kuinka riittävä määrä resurssia valvontaan on

annettu. Jos kunnassa suhtaudutaan asiaan myönteisesti tietoa käytetään

hyväksi. Jos asenne on toinen, se voidaan jättää huomioimatta.

Raportti tukee Poutiainen-Lindforsin mukaan paikallisella tasolla

elintarvikevalvonnan kehittämistä.

­·Aluksi se otettiin kritiikkinä henkilökuntaa kohtaan, mutta yhä enemmän

sitä pidetään keinona arvioida työn määrää ja resursseja.

Joka neljäs kunta

valvoo tarpeeksi

Kunnallisen elintarvikevalvonnan riittävyyttä arvioitiin viidennen kerran

vuoden 2002 tietojen perusteella.

Sen mukaan Suomessa käytettiin elintarvikevalvontaan 283 henkilötyövuotta

työpanosta ja työtä teki yhteensä 992 työntekijää.

Kunnissa sijaitsevien elintarvikevalvonnan kohteiden perusteella kunnille

on laskettu työpanos, jonka se vähintään tarvitsee huolehtiakseen kyseisten

kohteiden viranomaisvalvonnasta. Tällä tavoin laskettuun

vähimmäistarpeeseen verrattuna elintarvikevalvonnasta puuttui 97

henkilötyövuoden työpanos. Työpanosvajetta oli 202 kunnassa. Vain joka

neljännessä kunnassa työpanos oli riittävä.

Elintarvikevalvonta on tällä hetkellä järjestetty siten, että suuria

teurastamoita lukuun ottamatta kaikkien elintarvikkeita käsittelevien

yritysten viranomaisvalvonta on kuntien vastuulla. Valvottavia kohteita on

Suomessa yhteensä 68 499, joista maidontuotantotiloja on 19 320.

Kirjoittaja:
Hannu Ojala