PÄIVI VENTO
Yksi kärkikuntien merkittävimmistä yhteishankkeista on ollut retkeilyreitistön luominen. Vuonna 1998 elokuussa silloinen hankevetäjä Risto Mielonen esitteli painotuoretta reittikartastoa. Kartat on myyty loppuun, mutta reitistön kohdalla kääntyykin uusi sivu, sillä nyt pohditaan, mitä reittejä pidetään jatkossa kartalla.
·Käytännössä kolmasosa on mukana kuvioissa, eli ne eniten käytetyt, hankevetäjä Jaana Lampinen arvelee. Parikkalan ja Saaren kunta ovat käynnistäneet Liiku lintuinmaan luonnossa -leaderkehittämishankkeen, joka päättyy kesäkuussa 2006. Osa-aikaisena hankevetäjänä toimii saarelainen eräopas Lampinen.
Lampinen aloittaa työt tarpomalla kaikki reitit lävitse. Tämä paljastaa hyvin käyttöasteet.
·Kartoitan, mitä uusia rakenteita tarvitaan, mitä muita puutteita ja korjaamista löytyy. Katselen paikkoja tosi kriittisesti. Sen tiedän, että juuri ne parhaat täällä olevat maastot ja maisemat on jo saatu mukaan.
Maanomistajien kanssa neuvotellaan uudet sopimukset, mutta se ei ole vielä tämän syksyn asia.
·Uusiakin pätkiä voidaan ottaa mukaan, Lampinen sanoo ja huomauttaa, että luonnollisesti vasta Saaren Kirjavalassa avattu kanavapolku on mukana uudessa kartastossa. Hankevetäjä pitää erityisen tärkeänä, että paikalliset reitistöt liittyvät kunnolla E10-linjaukseen, koska se vie paikallisen tarjonnan myös Euroopan kartalle.
Käytön
tehostamista
Lampinen toivoo, että reittien vaikutuspiirin toimijat houkuttelisivat jatkossa väkeä liikkeelle aktiivisemmin.
·Polut pitää tehdä tutuiksi yhteislähtöjen avulla. Monet ovat arkoja alkuun lähtemään yksin, mutta kun maasto käy tutuksi, rohkeutta liikkumiseen löytyy.
Jatkossa esille nousevia kysymyksiä on kunnossapito. Kyläyhdistykset tutuisivat luontevalta vastuunkantajalta, mutta riittääkö voimat?
·Kenties kunnan liikuntatoimesta löytyisi apua tai joku työllistämisvaihtoehto. Asia tutkitaan.
Reitistö pannaan kuntoon yhteistyössä kaikkien sidosryhmien kanssa. Matkailualan yrittäjien mielipiteitä ja toiveita kuullaan.
·Myös heitä, joilla on tarjolla vain mökki tai pari.
Yksi uusi tuleva käyttäjäryhmä on maastoratsastajat. Lampinen rahoittelee, ettei hevosia koskaan ilmaannu niin paljoa, että retkeilijät jäävät jalkoihin. Ratsastus sitä paitsi pitäisi polut hyvin auki.
Kainuun opistossa eräoppaaksi opiskellessaan Lampinen pääsi tutustumaan erämaavaellukseen.
·Parikkalan seudulla Pöröpeikon ja Mikkolanniemen reiteillä pääsee erämaan makuun. Muutoin reitit kulkevat talousmetsissä, mikä asettaa meille haasteita. Tarjontaa on saatava runsaasti tietopuolelle, opastauluja kertomaan historiasta ja kulttuurista. Näin reitistömme muovautuu oman näköisekseen, kytkemme reittimme ihmisten elämään täällä, Lampinen lausuu.
Uukuniemi ei ollut innostunut osallistumaan jatkohankkeeseen. Ruokolahti ja Rautjärvi olisivat halutessaan päässeet mukaan.
PÄIVI VENTO
Kuvateksti
Erämaan kutsu. Pöröpeikon polku edustaa parhaiten erämaatyyppistä metsää, tosin senkin varrella on vuosien saatossa tehty puunkorjausta.
Parikkalan reitit
¤ Retkeilyreitistöjä 89 km.
¤ Latuja 63 km.
¤ Rantautumispaikkoja 15 kpl Simpelejärvessä.
¤ Pyöräilyreittejä 110 km.
Saaren reitit
¤ Retkeilyreittejä 41,5 km.
¤ Latuja 36,5 km.
¤ Pyöräilyreittejä 134 km.
Liiku lintuinmaan luonnossa -hankkeen tavoitteet
¤ Matkailumarkkavirran kasvattaminen, mikä turvaa työpaikkojen säilymisen, sekä mahdollistaa myös uusien työpaikkojen synnyn.
¤ Alueen matkailu- ja palveluyrittäjien yhteistyö vahvistuminen, mikä heijastuu matkailijoiden monipuolisempana ja laadukkaampana palveluna.
¤ Alueen tunnettavuuden lisääntyminen, kun sitä pystytään markkinoimaan laadukkaana retkeilyseutuna.
¤ Myönteinen mielikuvan asuinpaikkana vahvistuu, tämä taas tekee uusien asukkaiden houkuttelun helpommaksi.
¤ Ihmisten kannustaminen luontoliikunnan pariin, mikä jopa vähentää kunnan terveysmenoja.
¤ Luontoharrastuksen lisääntyminen, koska luontotarkkailu ja -valokuvaaminen on helppoa laadukkailla reiteillä.