Korkea-ahon markkinat on noussut syksyn suosikkitapahtumaksi

Suuri tapahtuma tuo pieneen kylään kaivattua piristystä työlään arjen keskelle.

ETTI KANTOLA

Tien piennarta seuraileva autoletka johtaa Korkea-ahon urheilukentälle jo kauan ennen pikkutien viimeisiä mutkia. Kylämarkkinoista on tullut vuosi vuodelta suositumpi tapahtuma, joka kerää suuren joukon kaupunkilaisia maalle. Kymmenettä kertaa järjestettävillä markkinoilla käy jo parin ensimmäisen tunnin aikana pari tuhatta vierasta.

­·Ruisleivät ja juustomaidot ovat jo melkein menneet, kertoo Seppäsen tilan myyntiteltassa hyörivä Satu Suoknuuti, Seppäsen tilan emäntä.

Kysytty ja kaivattu juustomaito on esimerkki maaseudun muutoksesta. Ennen sitä myi joka talo. Nyt herkkua on tuottamassa enää kolme karjatilaa.

Toimeentulo ja liika työ

painavat maalaisarkea

Korkea-ahoon kuuluu Seppäsen tilan vanhan emännän Laila Seppäsen mielestä hyvää.

­·Meillä on uusia asukaita ­ ja koulu. Koulu ja se, että sinne tulee lapsia, ovat ihania juttuja.

Seppänen kertoo, että lähistölle nousee syksyllä pari uutta taloa. Niitä asuttavat kaupungista tulevat työikäiset paluumuuttajat.

Kylässä on parisataa asukasta, ja kyläyhdistykseen heitä kuuluu 70.

­·Tämä on meillä melkoinen tapahtuma. Tekijöitä ja yhteishenkeä on onneksi löytynyt, Seppänen iloitsee.

Markkinat on tervetullut piristys Korkea-ahon syksyyn. Se on tarpeen, sillä arki ei ole helppoa.

­·Nuorten pitäisi jaksaa nyt puolta enemmän kuin meidän, ja mekin käytimme voimamme, vanha emäntä miettii.

Maaseudulla tulot pienenevät ja samalla monet asiat kallistuvat. Tulevaisuus huolettaa laajemminkin. Ruuantuotanto käy omassa maassa vaikeammaksi ja vaikeammaksi.

Markkinoilla käyvät kaupunkilaiset ilahduttavat korkea-aholaisia ja tuovat kaivattua tukea. Enemmän silti toivottaisiin.

Kylän yhteishenki huokuu markkinoilla. Talkoilla ei ole tehty vain välttämätöntä vaan reilusti enemmän. Kahviloiden pirttipöydillä on kankaiset liinat, ja kukka-asetelmat värittävät joka kulmaa.

Tapahtumat alkoi pienestä, mutta kasvu on ollut varmaa.

­·Meillä on enemmän ja enemmän kauppiaita, joista jokaisella on enemmän ja enemmän myytävää.

Maaseudun asiat

kuuluvat kasvatukseen

Korkea-ahon urheilukentän vilinässä näkyy paljon vanhempia rattaiden ja vaunujen kanssa. Markkinat ovat lapsiperheiden omaksuma tapahtuma.

Niina Hytti kuuli maaseudulle ajellessaan pienten poikiensa Oskarin ja Eemelin sanovan ”lehmä”, kun tien varressa oli lammas. Markkinoilla on perheessä opetuksellinen ja uusiin asioihin tutustuttava merkitys.

­·Pidän sitä erittäin tärkeänä.

Hytit ovat kylämarkkinoilla neljättä kertaa. Lähiruokaa käyttävän perheenäidin koriin tarttuu muun muassa kasviksia, mutta paikalle on tuonut ennen kaikkea tunnelma.

­·Kaupungissakin on maaseutumarkkinat, missä on paljon samoja tuotteita. Mutta se on silti eri asia.

Niina Hytti kutsuu tunnelmaa maalaiseksotiikaksi. Hän on käynyt poikiensa kanssa myös maatilojen avointen ovien päivissä.

­·Nykyään vieraantuu maaseudusta. Itse vielä tietää tilan töitä, mutta nuoremmat eivät tiedä mitään. Onneksi meillä on ystäviä maalla, joiden luona käymme.

Hytit ovat etsineet itsekin taloa maalta, mutta asuvat yhä Lappeenrannan Mattilassa.

­·Se on meille tarpeeksi maalla.

PEKKA HÖLKKI

Kuvatekstit

Markkinatunnelmaa. Korkea-ahon kylämarkkinat keräsivät pari tuhatta kävijää heti ensituntien aikana. ­·Täällähän on väkeä enemmän kuin Lappeenrannan torilla, hämmästellään tungoksessa.

Työkoneet tutuksi. Niina Hytti istuttaa Eemeliä (edessä) ja Oskaria traktorin peräkärryyn. Yksi markkinakäynnin tarkoitus on tutustua maaseudun töihin. Ratissa on Aleksi.

Kirjoittaja:
Etti Kantola