ANNE NIEMI
·Kujan pitää olla kunnossa. Se on talon kunnia-asia, sanoo Lehtisensaaren
Ristniemen kujasia kulkeva Pekka Hatakka, Antti Matikan säätiön asiamies.
Säätiön hallinnoiman tilan metsiä hoidetaan suunnitelmallisesti. Kuitenkin
Kuolimon Lehtisensaaren rantatilan puusto on normaalia talousmetsää
iäkkäämpää ja säilynyt suhteellisen luonnontilaisena.
Noin 13 hehtaarin aarnimetsäalueella on luonnontilaista, koskematonta,
vanhaa metsää. Aarnimetsässä puusto on eri-ikäistä, kuolleita pysty- ja
maapuita on alueella jonkin verran.
Tekeviä käsiä
tarvittaisiin
Säätiö on kunnostanut Ristniemen tilaa määrätietoisesti lähes 15 vuoden
ajan. Museovirasto ja Kaakkois-Suomen ympäristökeskus ovat olleet
asiantuntija-apuna. Myös Savitaipaleen kotiseutuyhdistys on inventoinut
tilan esineistön.
·Jonnekin riihen nurkille pitäisi kai laittaa pontikkapannukin
muistuttamaan saarelaisten elämänmuodosta, asiamies Hatakka, eläkkeellä
oleva vanhempi konstaapeli naurahtaa.
Säätiön asiamiehen suurimpana murheena on löytää tekeviä käsiä
Lehtisensaaren pihapiirin ja maisemapolkujen kunnostamiseen.
·Palkkaisin oitis kolmeksi kesäkuukaudeksi pystyvän kirvesmiestaitoisen
työmiehen. Oma-aloitteista ja paikan erikoislaadun tajuavaa tekijämiestä on
vain ollut vaikea löytää, sanoo Lehtisensaaren kunnostuksesta pitkälti omin
käsin vastannut Hatakka.
Vuonna 1843 rakennettuun Ristniemen päärakennukseen astutaan tilavasta
porstuasta.
·Porstuan vanhoissa lattialankuissa oli kavion jälkiä. Pääovi on aikoinaan
veistetty kaksiosaiseksi, jotta hevonen on saanut työnnetyksi turpansa
porstuan yläoviaukosta ulos, Hatakka kertoo.
Sapassi-viikolle
erikoistapahtuma
Ristniemen tuvassa on pitkät penkit, räsymatot lattialla ja valtavan suuri
leivinuuni. Tuvan vieraskirjan mukaan Ristniemessä on ollut vuosittain noin
2 000 kävijää.
Hatakan mukaan kesän Sapassi-viikolla sopisi jokin teematapahtuma myös
Ristniemeen. Kesäasukkaiden lauluilta tai vaikkapa Antti Matikan elämästä
kertomaan teatteri-esitys voisi Hatakan mukaan onnistua, jos kotiseudun
ihmiset innostuisivat järjestelyistä.
·Ei täällä paljon olekaan lauleltu. Juhannusaattona käyn nostamassa lipun
salkoon ja ainakin silloin Antin pihassa kajahtaa Lippulaulu, Hatakka myhäilee.
Säätiön asiamies reippailee lämmittämään tupaa myös talvisaikaan.
·Eniten väkeä on liikkeellä aurinkoisena päivänä kevättalvella, kun jäätie
tuo suoraan pihaan. Lisäksi monet hiihtäjät merkitsevät käyntinsä rannassa
olevaan kuntoliikuntavihkoon, Hatakka kertoo.
Kesällä Kuolimon raikkaudesta voi nauttia veneillen. Venekyytiä
Lehtisensaareen voi tiedustella Savitaipaleen nuorison tukiyhdistyksen
veneilijöiltä. Yhdistyksellä on Hatakan mukaan kunnollinen kuljetusvene,
jolla suurempikin seurue pääsee rantautumaan saareen.
·Saaren halkova Vallantien päättyy niemeen, joka on kunnan mailla. Sinne
tulee laavu retkeilijöiden taukopaikaksi. Myös riistanhoitopolku soveltuu
Lehtisensaareen erinomaisesti, Hatakka kertoo.
Antti Matikan testamentin mukaisesti metsätilan ja säätiön pääoman tuotto
käytetään paikkakunnan nuorten hyväksi. Säätiö jakaa apurahoina vuosittain
lähes 30 000 euroa.
ANNE NIEMI
Kuvatekstit
Paikat kuntoon. Ristniemessä on tehty paljon myös raakaa rakennustyötä,
asiamies Pekka Hatakka kunnostaa lahonnutta ajosiltaa.
Metsään. Pihapiiristä lähtevät kujaset saaren sisäosiin ja Lehtisensaaren
aarnimetsäalueelle.