Lehtisensaaren Ristniemessä vuosittain vain 2 000 kävijää

Kuolimon virkistyskäytössä Lehtisensaari on hieno luontokohde. Antti Matikan säätiö kunnostaa aluetta.

ANNE NIEMI

­·Kujan pitää olla kunnossa. Se on talon kunnia-asia, sanoo Lehtisensaaren

Ristniemen kujasia kulkeva Pekka Hatakka, Antti Matikan säätiön asiamies.

Säätiön hallinnoiman tilan metsiä hoidetaan suunnitelmallisesti. Kuitenkin

Kuolimon Lehtisensaaren rantatilan puusto on normaalia talousmetsää

iäkkäämpää ja säilynyt suhteellisen luonnontilaisena.

Noin 13 hehtaarin aarnimetsäalueella on luonnontilaista, koskematonta,

vanhaa metsää. Aarnimetsässä puusto on eri-ikäistä, kuolleita pysty- ja

maapuita on alueella jonkin verran.

Tekeviä käsiä

tarvittaisiin

Säätiö on kunnostanut Ristniemen tilaa määrätietoisesti lähes 15 vuoden

ajan. Museovirasto ja Kaakkois-Suomen ympäristökeskus ovat olleet

asiantuntija-apuna. Myös Savitaipaleen kotiseutuyhdistys on inventoinut

tilan esineistön.

­·Jonnekin riihen nurkille pitäisi kai laittaa pontikkapannukin

muistuttamaan saarelaisten elämänmuodosta, asiamies Hatakka, eläkkeellä

oleva vanhempi konstaapeli naurahtaa.

Säätiön asiamiehen suurimpana murheena on löytää tekeviä käsiä

Lehtisensaaren pihapiirin ja maisemapolkujen kunnostamiseen.

­·Palkkaisin oitis kolmeksi kesäkuukaudeksi pystyvän kirvesmiestaitoisen

työmiehen. Oma-aloitteista ja paikan erikoislaadun tajuavaa tekijämiestä on

vain ollut vaikea löytää, sanoo Lehtisensaaren kunnostuksesta pitkälti omin

käsin vastannut Hatakka.

Vuonna 1843 rakennettuun Ristniemen päärakennukseen astutaan tilavasta

porstuasta.

­·Porstuan vanhoissa lattialankuissa oli kavion jälkiä. Pääovi on aikoinaan

veistetty kaksiosaiseksi, jotta hevonen on saanut työnnetyksi turpansa

porstuan yläoviaukosta ulos, Hatakka kertoo.

Sapassi-viikolle

erikoistapahtuma

Ristniemen tuvassa on pitkät penkit, räsymatot lattialla ja valtavan suuri

leivinuuni. Tuvan vieraskirjan mukaan Ristniemessä on ollut vuosittain noin

2 000 kävijää.

Hatakan mukaan kesän Sapassi-viikolla sopisi jokin teematapahtuma myös

Ristniemeen. Kesäasukkaiden lauluilta tai vaikkapa Antti Matikan elämästä

kertomaan teatteri-esitys voisi Hatakan mukaan onnistua, jos kotiseudun

ihmiset innostuisivat järjestelyistä.

­·Ei täällä paljon olekaan lauleltu. Juhannusaattona käyn nostamassa lipun

salkoon ja ainakin silloin Antin pihassa kajahtaa Lippulaulu, Hatakka myhäilee.

Säätiön asiamies reippailee lämmittämään tupaa myös talvisaikaan.

­·Eniten väkeä on liikkeellä aurinkoisena päivänä kevättalvella, kun jäätie

tuo suoraan pihaan. Lisäksi monet hiihtäjät merkitsevät käyntinsä rannassa

olevaan kuntoliikuntavihkoon, Hatakka kertoo.

Kesällä Kuolimon raikkaudesta voi nauttia veneillen. Venekyytiä

Lehtisensaareen voi tiedustella Savitaipaleen nuorison tukiyhdistyksen

veneilijöiltä. Yhdistyksellä on Hatakan mukaan kunnollinen kuljetusvene,

jolla suurempikin seurue pääsee rantautumaan saareen.

­·Saaren halkova Vallantien päättyy niemeen, joka on kunnan mailla. Sinne

tulee laavu retkeilijöiden taukopaikaksi. Myös riistanhoitopolku soveltuu

Lehtisensaareen erinomaisesti, Hatakka kertoo.

Antti Matikan testamentin mukaisesti metsätilan ja säätiön pääoman tuotto

käytetään paikkakunnan nuorten hyväksi. Säätiö jakaa apurahoina vuosittain

lähes 30 000 euroa.

ANNE NIEMI

Kuvatekstit

Paikat kuntoon. Ristniemessä on tehty paljon myös raakaa rakennustyötä,

asiamies Pekka Hatakka kunnostaa lahonnutta ajosiltaa.

Metsään. Pihapiiristä lähtevät kujaset saaren sisäosiin ja Lehtisensaaren

aarnimetsäalueelle.

Kirjoittaja:
Anne Niemi