Pienet koulut taas lakkautusuhan alle Lappeenrannassa

Tirilän ja Hanhijärven koulut olisivat ensimmäisenä liipaisimella.

ANNE KOTIHARJU

Pienten koulujen tulevaisuus joutuu jälleen kerran katkolle Lappeenrannassa. Alustavissa kaavailuissa listan kärkeen asettuvat taajamien reunamilla sijaitsevat Tirilän ja Hanhijärven koulut.

­·Missään tapauksessa tavoitteena ei ole lakkauttaa kaikkia haja-asutusalueen kouluja; pikemminkin vahvistaa sinne toimiva kouluverkko. Kolmiopettajaisten koulujen yhteyteen mielellään sijoittaisi myös esiopetusta ja iltapäivätoimintaa, kuvailee ensi vuoden talousarvion valmisteluvaiheen virkamieslinjauksia koulutoimenjohtaja Tuija Willberg.

­·Pohdittavaksi tulee varmaankin aivan taajama-alueen reunamilla olevat koulut, joista ei ole pitkä matka paremmin varusteltuun kouluun. Ensimmäisten joukossa olisivat Tirilän ja Hanhijärven koulut.

Tiedossa poliittista

kuhinaa

Koulutuslautakunta on keskustelut koulujen yhdistämistarpeesta. Lautakunnan puheenjohtajan kanta on jo selvä: kouluverkon harventamispäätös on tehtävä jo nykyisen valtuuston aikana eli tämän vuoden puolella.

­·Jos tämä asia jätetään nyt harkitsematta, se on ihan pakoilua. On oltava rohkeutta ottaa asia esille, vaikkei asia mukava olekaan, luonnehtii puheenjohtaja Paula Kotilainen (kok.).

Poliittisesti kouluverkko on yleensä tulenarka asia.

­·Siitä ei saisi tulla sellaista poliittista pelinappulaa. Pitäisi osata ajatella realistisesti. Toivon rohkeutta kaikilta poliittisilta ryhmiltä.

Lautakunnan varapuheenjohtaja Martta Hirvikallio (sd.) huokaa hänkin rahojen riittämättömyyttä, mutta on astetta varovaisempi.

­·Asia on ollut jonkun aikaa esillä ja siitä on perusteltua käydä asiallista keskustelua. Rahaa ei löydy ja kaikki kivet on nyt käännettävä. Varmasti tämä asia nyt katsotaan läpi. Ryhmät muodostavat kantojaan, demaritkin aivan lähiaikoina.

Tuo säästöjä ja laatua

vaiko ei?

Hirvikallio muistuttaa, että vaihtoehtona on esimerkiksi opetustunneista leikkaaminen, mikä olisi vaikutuksiltaan vielä kipeämpi.

­·Kysymyksiä kuitenkin edelleen on. Mahtuvatko oppilaat muihin kouluihin? Tuoko yhdistäminen todellista säästöä?

Paula Kotilaisen mielestä pienten yhdistäminen olisi myös oppilaan etu.

­·Pienten koulujen resurssit ovat rajalliset. Isossa saa monipuolisemman opetuksen. Pieni ei pysty tarjoamaan sitä mitä suurempi.

­·Ja yhdistämisistä huolimatta kyläkouluverkosto olisi aika hyvä.

Kouluille tulee uusia velvoitteita opetussuunnitelmassa ja niihinkin pitäisi löytyä rahaa.

­·Mutta eipä ole paljon satsattavaa.

Kotilainen luottaa yhdistämisen tuovan säästöjä.

­·Kun lapsia on hyvin vähän niin kyllähän se aika kallista koulunkäyntiä on. Yhdistämisten ansiosta oppilasta kohti käytettävä rahasumma kasvaa. Säästö voi tulla ruokahuollosta ja vastaavasta. Ja opettajaresurssia, josta on pula, voisi käyttää muissa kouluissa.

Ikäluokat

pienenevät

Tuija Willbergin mukaan nykyisen budjettiraamin perusteella edessä on tuntikehyksen lisäsupistukset sekä oppimateriaalista tinkiminen, jos kouluverkkoon ei puututa.

­·Koulukirjoistakin on jo otettava otettu. Tehostamiskeinot ovat vähissä.

Yksi lähtökohta on sekin, että koulun aloittavat ikäluokat pienenevät lähivuosina.

­·Oppilasmäärään nähden meillä on nyt varsin tiheä kouluverkko.

Koulutuslautakunta käsittelee ensi vuoden talousarvioesitystä 7. syyskuuta.

­·Talousarvion perustelutekstissä tämä asia joudutaan nostamaan esille. Lopulliset päätökset olisi tehtävä vuoden alussa, kun saaduille budjettirahoille laaditaan käyttösuunnitelma.

Koulutoimen budjettiraamiin osoitettu kolmen prosentin palkankorotusvara ei riitä arvioituihin 3,7 prosentin korotuksiin. Muut menot eivät saa kasvaa.

­·Koulutoimen talousarviokehys on tiukka. Kun kaupungin verotulokertymä on niin onneton, joudutaan ehkä vielä miettimään raamienkin riittävyyttä.

MIKA STRANDÉN

Kuvateksti

Uhanalainen? Tirilän koulussa kirjan kannet ehkä laitetaan lopullisesti kiinni.

Kirjoittaja:
Anne Kotiharju