Categories
Artikkelit

Suomalainen musiikkikasvatus on rautaa myös populaarikulttuurissa

”Musiikkiteollisuudesta tulee vielä yksi Suomen talouden peruspilareista, jos me niin tahdomme.”

MATTI SAARELA

Muusikko ja musiikkipedagogi Klaus Järvinen on yhtä ajaton ja trendikäs

kuin pari Nokian Kontio-kumisaappaita: asiallinen, luotettava ja sisältä

lämmin. Juuri sellaisena me opimme hänet tuntemaan Jaakko Jahnukaisen

vetämässä Levyraadista vuosia sitten.

Eikä yhdennäköisyys ole ihan sattuma. Myös Klasu on aikanaan tehty

Nokialla. Järvinen on myös Oulunkylän legendaarisen pop/jazz -opiston

perustaja, ja elävä todiste siitä, että Lappeenranta on merkittävä

musiikkikaupunki. Järvisen työ suolaisten muusikoje kasvattajana on ollut

uraa uurtavaa, eikä liene ihan sattuma, että hänestä tuli jazzmuusikko

juuri Lappeenrannassa.. Järvisen perustaman opinahjon työtä jatkavassa

Oulunkylän Pop/Jazz Konservatoriossa on luotu se tukeva perusta, jolta

maailmalla juuri nyt hyvin menestyvät suomalaiset rock-yhtyeet ponnistavat.

Ville Valo ja monet muut tämän päivän kirkkaimmista tähdistä ovat joskus

opiskelleen tässä maineikkaassa opinahjossa.

Lappeenrantalainen Järvisestä tuli 10-vuotiaana, kun hänen perheensä muutti

kaupunkiin työn perässä.

Järvisen tausta selittää omalta osaltaan myös sen, miksi Saimaan sävel

-sävellys- ja sanoituskilpailu järjestetään nyt jo toista kertaa

Lappeenrannassa eikä esimerkiksi Vantaan Korsossa tai Peräseinäjoella.

­·Minä olen toiminut eräänlaisena katalysaattorina tässä asiassa. Olen

elänyt koko nuoruuteni Lappeenrannassa aina 24-vuotiaaksi asti, jolloin

päätin lähteä opiskelemaan musiikkia, ja lupaava postimiehen ura Pallon

postikonttorin pomona päättyi, Järvinen kertoo.

Järvisen mukaan Saimaan sävelen idea ei ole hänen, vaan hän kuuli

ajatuksesta ensimmäisen kerran kulttuurisihteeri Jorma Kalliolta.

­·Kallio soitti asiasta minulle ja kysyi, mitä hän tekisi. Tapasimme ja

yhteistyö lähti käyntiin heti. Tällaista kilpailua

tarvitaan todella

Järvisen mukaan Saimaan sävel on hyvin tärkeä projekti myös

konservatoriolle ja ammattikorkeakoululle. Saman vahvistavat samassa

pöydässä istuvat Helsingin ammattikorkeakoulun, Stadian koulutusjohtaja

Pekka Korhonen ja Pop/Jazz Konservatorion rehtori Janne Murto.

­·Me koemme tämän tapahtuman hyvin tärkeäksi. Kilpailun pääosassa ovat

sävellykset ja sanoitukset. Siinä mielessä Saimaan sävel on aivan

ainutlaatuinen kilpailu Suomessa, Järvinen muistuttaa. Järvisen mielestä

Saimaan sävelen vahvuuksiin kuuluu myös se, että siellä kaikki kukat saavat

kukkia.

­·Tämä kattaa musiikin koko kentän. Täällä kaikki on sallittua.

Loppukilpailuun on myös valikoitunut erilaisia kappaleita hyvin laajalla

asteikolla. Oikeastaan vain tekno ja hip hop puuttuvat tällä kertaa, hän

jatkaa.

Järvisen mielestä kilpailun ajankohta ei ole nyt paras mahdollinen. Elokuun

alkuun sijoittuu myös suuri joukko muita musiikkitapahtumia Tapsan

tahdeista Mirjam Helin -laulukilpailuun.

­·Me ehdotamme, että Samaan sävelen ajankohtaa siirretään ensi vuonna

kesäkuun alkuun. Sopiva ajankohta olisi meidän mielestämme 10. kesäkuuta,

Järvien sanoo.

­·Stadia ja konservatorio pystyisivät tuona ajankohtana tarjoamaan

opiskelijoita ja koko organisaationsa palvelut tapahtuman käyttöön

joustavasti, hän jatkaa.

Luovassa työssä

on potentiaalia

Myös Järvisen seuraaja maineikkaan opinahjon rehtorina muistuttaa

populaarimusiikin merkityksestä. ­·Meillä on hyviä tekijöitä. Suomalaiset

rock-yhtyeet ovat menestyneet maailmalla, myyneet useita miljoonia levyjä.

Musiikkiteollisuudesta kasvaa vielä koko Suomen kansantalouden kannalta

merkittävä vientiala, jos näin tahdotaan, Murto uskoo.

­·Kaikkihan me tiedämme, että suomalaiset oopperalaulajat ja

kapellimestarit menestyvät maailmalla. Nyt olemme heränneet huomaamaan,

että samaa tapahtuu myös jazz-, rock- ja kansanmuusikoille, Murto

muistuttaa ja luettelee vaikuttavan listan suomalaisia menestyjiä

HIM-yhtyeestä The Rasmukseen.

EMMI KAARNA

Kuvateksti

Klaus Järvisen poppoo. Klaus Järvinen, Oulunkylän Pop/Jazz Konservatorion

rehtori Janne Murto, kulttuurisihteeri Jorma Kallio ja Stadian

koulutusjohtaja Pekka Korhonen halusivat siirtää Saimaan sävelen kesäkuun

alkuun.

Kirjoittaja:
Matti Saarela