Categories
Artikkelit

Suuri kuolleisuus hidastaa Saimaan norppakannan kasvua

Tänä vuonna sekä saimaannorppien syntyvyys että kuolleisuus ovat nousseet uuteen ennätykseen.

LEENA SALLINEN

Saimaannorpan syntyvyys oli keväällä ennätyssuurta, mutta nyt ennätyksiä

rikotaan myös lajin kuolleisuudessa.

Tänä vuonna on Saimaalta löytynyt jo 22 kuollutta hyljettä. Koko viime

vuoden vastaava luku oli 21. Tutkijoiden arvion mukaan noin puolet

kuolleista hylkeistä havaitaan.

­·Kuolleisuus on huolestuttavan suurta, sanoo suojelubiologi Tero Sipilä

Metsähallituksen Savonlinnan yksiköstä.

Kuolleisuuden kasvu on osin luonnollista seurausta norppakannan kasvusta.

Sipilän mukaan kuolinsyynä ovat kuitenkin liian usein tapaturmat. Niissä

norppa on useimmiten menehtynyt kalanpyydykseen.

Kaikkien kuolleena löydettyjen norppien kuolinsyytä ei tiedetä. Valtaosa on

löydetty rannalle ajautuneena.

Kuolleisuuden takia saimaannorppakanta kasvaa hitaasti viime vuosien

hyvästä syntyvyydestä huolimatta. Tänä vuonna syntyi 65 kuuttia.

Kannan kasvu on kuitenkin hidastunut 1990-luvun kolmesta prosentista

2000-luvulla kahteen prosenttiin vuodessa.

­·Hyvä tavoite kannan kasvulle on 3­5 prosenttia, Sipilä sanoo.

Pyydysriskejä

vähennettävä

Hänen mukaansa siihen pääsy edellyttää saimaannorppien

tapaturmakuolleisuuden vähentymistä. Siinä on keinona kalastuksen

aiheuttamien riskien pienentäminen.

Tätä nykyä norpan elinalueilla on verkkokalastuksen rajoituksia yhteensä

400 neliökilometriä. Rajoitusalueille syntyi 60 prosenttia tämän vuoden

poikasista.

­·Tavoitteena on 80 prosentin suoja, Sipilä kertoo.

Vapaaehtoisten kalastusrajoitusten lisäksi tiettyjen vankkojen

pyydystyyppien käyttö on kielletty Saimaan Natura-alueilla maa- ja

metsätalousministeriön päätöksellä viideksi vuodeksi. Nämä pyydystyypit

ovat riski aikuisille hylkeille.

Tähänkin rajoitukseen Sipilä toivoo laajennusta.

Kanta nuortuu

ja keskittyy

Hyvää kannan kehityksessä on Sipilän mukaan ikärakenteen muutos. Kanta

nuorentuu, ja syntyvyys voi Sipilän mukaan kasvaa tämänvuotisesta ennätyksestä.

Kannan elinalue kuitenkin supistuu. Se keskittyy yhä enemmän Etelä-Savoon

Pihlajavedelle. Sen jälkeen vahvin norppa-alue on Haukivesi.

Pohjoisessa Pyhäselän ja Jänisselän kanta on Sipilän mukaan pienentynyt

1980-luvulta alkaen, eikä siellä enää ole syntynyt kuutteja.

Etelä-Saimaan

kanta vahvistuu

Eteläisellä Saimaalla kanta sen sijaan on vahvistunut. Tänä vuonna

Pajusaarenselän ja Petraselän alueella syntyi viisi kuuttia. Sipilän mukaan

syntymiä voidaan ehkä ennen pitkää kirjata myös Kyläniemen eteläpuolella,

missä elää jo useita hylkeitä.

­·Siellä on kivasti saatu kalastusrajoituksia ja isoilla selillä on sopivia

pesäpaikkoja, Sipilä selvittää syitä Etelä-Saimaan hyljekannan vahvistumiseen.

Suojelubiologi Tero Sipilä laati katsauksen saimaannorppatilanteesta

Suur-Saimaan luonto- ja virkistysaluetta suunnittelevalle työryhmälle.

Alueen valmisteluun kuuluu saimaannorpan pesäpaikkojen kartoittaminen

Suur-Saimaalta kymmenen vuoden ajalta.

ES-ARKISTO/ISMO MARTTINEN

Kuvateksti

Etelää kohti. Saimaannorpan kanta vahvistuu eniten Etelä-Savossa, mutta

mukavaa kasvua on ollut myös Saimaan Etelä-Karjalan aluevesillä.

Kirjoittaja:
Leena Sallinen