LEENA SALLINEN
Saimaannorpan syntyvyys oli keväällä ennätyssuurta, mutta nyt ennätyksiä
rikotaan myös lajin kuolleisuudessa.
Tänä vuonna on Saimaalta löytynyt jo 22 kuollutta hyljettä. Koko viime
vuoden vastaava luku oli 21. Tutkijoiden arvion mukaan noin puolet
kuolleista hylkeistä havaitaan.
·Kuolleisuus on huolestuttavan suurta, sanoo suojelubiologi Tero Sipilä
Metsähallituksen Savonlinnan yksiköstä.
Kuolleisuuden kasvu on osin luonnollista seurausta norppakannan kasvusta.
Sipilän mukaan kuolinsyynä ovat kuitenkin liian usein tapaturmat. Niissä
norppa on useimmiten menehtynyt kalanpyydykseen.
Kaikkien kuolleena löydettyjen norppien kuolinsyytä ei tiedetä. Valtaosa on
löydetty rannalle ajautuneena.
Kuolleisuuden takia saimaannorppakanta kasvaa hitaasti viime vuosien
hyvästä syntyvyydestä huolimatta. Tänä vuonna syntyi 65 kuuttia.
Kannan kasvu on kuitenkin hidastunut 1990-luvun kolmesta prosentista
2000-luvulla kahteen prosenttiin vuodessa.
·Hyvä tavoite kannan kasvulle on 35 prosenttia, Sipilä sanoo.
Pyydysriskejä
vähennettävä
Hänen mukaansa siihen pääsy edellyttää saimaannorppien
tapaturmakuolleisuuden vähentymistä. Siinä on keinona kalastuksen
aiheuttamien riskien pienentäminen.
Tätä nykyä norpan elinalueilla on verkkokalastuksen rajoituksia yhteensä
400 neliökilometriä. Rajoitusalueille syntyi 60 prosenttia tämän vuoden
poikasista.
·Tavoitteena on 80 prosentin suoja, Sipilä kertoo.
Vapaaehtoisten kalastusrajoitusten lisäksi tiettyjen vankkojen
pyydystyyppien käyttö on kielletty Saimaan Natura-alueilla maa- ja
metsätalousministeriön päätöksellä viideksi vuodeksi. Nämä pyydystyypit
ovat riski aikuisille hylkeille.
Tähänkin rajoitukseen Sipilä toivoo laajennusta.
Kanta nuortuu
ja keskittyy
Hyvää kannan kehityksessä on Sipilän mukaan ikärakenteen muutos. Kanta
nuorentuu, ja syntyvyys voi Sipilän mukaan kasvaa tämänvuotisesta ennätyksestä.
Kannan elinalue kuitenkin supistuu. Se keskittyy yhä enemmän Etelä-Savoon
Pihlajavedelle. Sen jälkeen vahvin norppa-alue on Haukivesi.
Pohjoisessa Pyhäselän ja Jänisselän kanta on Sipilän mukaan pienentynyt
1980-luvulta alkaen, eikä siellä enää ole syntynyt kuutteja.
Etelä-Saimaan
kanta vahvistuu
Eteläisellä Saimaalla kanta sen sijaan on vahvistunut. Tänä vuonna
Pajusaarenselän ja Petraselän alueella syntyi viisi kuuttia. Sipilän mukaan
syntymiä voidaan ehkä ennen pitkää kirjata myös Kyläniemen eteläpuolella,
missä elää jo useita hylkeitä.
·Siellä on kivasti saatu kalastusrajoituksia ja isoilla selillä on sopivia
pesäpaikkoja, Sipilä selvittää syitä Etelä-Saimaan hyljekannan vahvistumiseen.
Suojelubiologi Tero Sipilä laati katsauksen saimaannorppatilanteesta
Suur-Saimaan luonto- ja virkistysaluetta suunnittelevalle työryhmälle.
Alueen valmisteluun kuuluu saimaannorpan pesäpaikkojen kartoittaminen
Suur-Saimaalta kymmenen vuoden ajalta.
ES-ARKISTO/ISMO MARTTINEN
Kuvateksti
Etelää kohti. Saimaannorpan kanta vahvistuu eniten Etelä-Savossa, mutta
mukavaa kasvua on ollut myös Saimaan Etelä-Karjalan aluevesillä.