SARI ANTTONEN
Kaakkois-Suomessa lenteli kesällä keskimääräistä enemmän päiväperhosia,
vaikka kesä olikin kylmä ja sateinen.
Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutin tutkimusalueella
Joutsenossa laskettiin toukokuun alusta syyskuun loppuun 42 lajia ja 1 616
yksilöä. Kumpikin luku ylitti ajankohdan keskimääräiset arvot.
Elo-syyskuussa perhosia nähtiin jopa ennätyksellisen runsaasti. Erityisesti
neitoperhonen, herukkaperhonen, orvokkihopeatäplä ja loistokultasiipi
olivat tavanomaista runsaslukuisempia.
Varsinkin neitoperhonen on muutaman viimeisen vuoden aikana noussut
Etelä-Suomen yleisimpien päiväperhosten joukkoon. Laji asettui Suomeen
pysyvästi vasta 1970-luvun alussa.
Lentoonlähtö
viivästyi
Kylmän ja sateisen kesän myötä monen lajin lentoonlähtö viivästyi ja
lentoaika pitkittyi. Esimerkiksi hopeasinisiipi oli lennossa vielä elokuun
lopulla kun viimeiset yksilöt on edellisinä vuosina todettu lähes kuukautta
aikaisemmin.
Etelä-Karjalan päiväperhosia on seurattu Joutsenossa vakiomenetelmällä
vuodesta 1991.
Keskellä peltoja ja metsiä sijaitsevalla tutkimuslinjalla on 14 vuoden
aikana havaittu 57 lajia ja 17 000 yksilöä.
Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutin kokoamien tulosten mukaan
Kaakkois-Suomi on maamme monimuotoisimpia päiväperhosalueita.
Alueen päiväperhoskannat ovat vahvistuneet vuodesta 2001 lähtien.
Suotuisaan kehitykseen ovat vaikuttaneet muun muassa aurinkoiset ja
lämpimät kesät. Ne ovat tarjonneet päiväperhosille hyvät puitteet ravinnon
hankkimiseen ja lisääntymiseen.
Tämän vuotisen sadekesän vaikutukset tulevat näkymään maakunnan
perhoskannoissa vasta ensi vuonna. Päiväperhosten määrät todennäköisesti
laskevat, varsinkin jos talvesta tulee kylmä ja vähäluminen.
JUHA JANTUNEN
Kuvateksti
Puutarhojen vieras. Neitoperhonen oli kylmästä ja sateisesta kesästä
huolimatta erittäin runsaslukuinen. Varsinkin loppukesällä se kuului
puutarhojen kukkaistutusten yleisimpiin vieraisiin.