Äänestäjät suhtautuvat entistä kielteisemmin kuntaliitoksiin

Vastustus on kovinta Etelä-Karjalassa. Myös Kymenlaakson asukkaat ovat kääntyneet vastustamaan kuntaliitoksia.

URPO LAANINEN

Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson asukkaat suhtautuvat kuntaliitoksiin

aikaisempaa kielteisemmin. Eteläkarjalaiset ovat olleet ennenkin

kuntaliitoksia vastaan. Uunituoreen Suomen Gallup Oy:n mielipidekyselyn

mukaan myös kymenlaaksolaiset ovat entistä kielteisempiä.

Syys-lokakuussa tehtyjen haastattelujen mukaan vain 36 prosenttia Kymen

vaalipiirin asukkaista kannattaa kotikuntansa liittämistä naapurikuntien

kanssa. Vastustajia on selvästi enemmän, 47 prosenttia. Loput vastaajista

eivät osanneet sanoa kantaansa.

Suomen Gallup teki samat kysymykset myös vuosien 2003 ja 2002 helmikuussa.

Niiden mukaan kuntaliitosten vastustus on koko ajan kasvanut.

Etelä-Karjalan ydinaluekuntien Saimaankaupunki-hanke meni karille

kuntalaisten ja poliitikkojen vastustuksen takia. Kouvolan seudulla on

päädytty toistaiseksi yhteistyön syventämiseen. Kuntaliitoksia kuitenkin on

tehty: Hamina ja Vehkalahti yhdistyivät, ja Suur-Parikkala aloittaa ensi

vuoden alussa.

Vaalipiirin asukkaista kannatti vuonna 2002 kuntaliitoksia 55 prosenttia ja

vastusti 36 prosenttia. Kansalaisten mielipiteet olivat yhtä myönteiset

ympäri vaalipiiriä.

Kun Saimaankaupunki-hanke eteni, eteläkarjalaisten kannat tulivat

kielteisemmiksi vuoden 2003 gallupissa: kuntaliitoksia kannatti enää 32

prosenttia ja vastusti jo 58 prosenttia. Kouvolan ja Kotkan seudun

asukkaista kuntaliitoksia kannatti edelleen noin 55 prosenttia asukkaista.

Tällä hetkellä kuntaliitoksilla on enemmän vastustajia kuin kannattajia

koko vaalipiirin alueella.

Etelä-Karjalassa kotikunnan yhdistämistä naapurikunnan tai naapurikuntien

kanssa vastustaa 54 prosenttia, Kouvolan seudulla 43 prosenttia ja Kotkan

seudulla 42 prosenttia.

Kymenlaaksossa myös kuntaliitosten kannatus on edelleen vahvaa: noin 40

prosenttia asukkaista tukee niitä. Eteläkarjalaisista yhdistämiset saavat

tukea vain alle kolmasosalta.

Nuoret ja naiset

kielteisimpiä

Naiset ovat entiseen tapaan hieman kielteisempiä kuntaliitoksille kuin

miehet, vaikka erot eivät tällä kertaa olleet kovin suuria.

Sen sijaan ikäryhmissä on isoja eroja. Alle 25-vuotiaista nuorista peräti

60 prosenttia vastustaa kuntaliitoksia ja kannattaa vain viidesosa. Sen

sijaan yli 60-vuotiaista puolet on yhdistymisten kannalla.

Ei ole mikään yllätys, että johtavassa asemassa olevista yli puolet tukee

kuntaliitoksia, kun työntekijöistä myönteisiä on vain kolmasosa ja

opiskelijoista viidesosa.

Mitä korkeampi koulutus ihmisellä on, sitä enemmän hän mielipidekyselyn

mukaan suosii kuntaliitoksia.

Myös puolueittain tulokset ovat tutut: kokoomuslaiset ovat myönteisimpiä

kuntaliitoksille.

Vaalikoneesta

samat tulokset

Kunnallisvaalien ehdokkaiden vaalikoneissa ilmaisevat kannat

kuntaliitoksiin ovat aika yhdenmukaiset galluptulosten kanssa.

Saimaankaupunki-neuvottelujen jatkaminen tai naapurikuntien yhdistymiset

eivät saa juurikaan kannatusta Etelä-Karjalan ehdokkailta. Myönteisyyttä

löytyy vain kokoomuslaisilta ja demariehdokkailta.

Suurkunnan muodostaminen Etelä-Kymenlaaksoon ei saa kannatusta edes Kotkan

ehdokkailta.

Pohjois-Kymenlaaksossa vain Kouvolan ehdokkaiden selkeä enemmistö on sitä

mieltä, että kuntien syvenevän yhteistyön pitää johtaa kuntaliitoksiin.

Anjalankoskellakin on myönteistä ilmapiiriä, mutta muissa kunnissa

kuntaliitosta vastustetaan aika jyrkästi.

Kuntaliitosgallup

¤·Suomen Gallup Oy haastatteli 20.9.-­6.10. puhelimitse 1004 vaalipiirin

äänestysikäistä. Heistä oli Etelä-Karjalasta 418, Kouvolan seudulta 307 ja

Kotkan seudulta 279. Mukana oli 534 naista ja 470 miestä. Otos edustaa

Kymen vaalipiirin äänestysikäistä väestöä.

¤·Tutkimustulosten virhemarginaali on kolme prosenttia molempiin suuntiin.

¤·Kysymys kuului: ”Ajatellaan, että ehdotettaisiin kotikuntanne liittämistä

yhteen naapurikunnan tai naapurikuntien kanssa. Miten Te suhtaudutte

ehdotukseen, kannatatteko Te tällaista kuntaliitosta vai ette.”

¤·Gallup teki tutkimuksen Etelä-Saimaan, Kouvolan Sanomien ja Kymen

Sanomien toimeksiannosta.

Kirjoittaja:
Urpo Laaninen