Categories
Artikkelit

Huostaanotettujen lasten määrä kasvanut roimasti Etelä-Karjalassa

Lappeenrannassa ja Imatralla lastensuojelun palveluja käytetään yli valtakunnallisen keskiarvon.

MARIA KOIVU

Erityistä tukea ja kasvatusta tarvitsevien lasten ja nuorten määrä on

lisääntynyt voimakkaasti Etelä-Karjalassa. Esimerkiksi lasten huostaanotot

kasvoivat kolmanneksella vuosina 1998­-2002.

Etelä-Suomen lääninhallitus on selvittänyt koko läänin lastensuojelun

palveluita.

­·Tulos on hätkähdyttävä. Lastensuojelun palvelujen käyttö on kasvanut

viidessä vuodessa huimasti. Vaikka lasten osuus väestöstä väheni

Etelä-Karjalassa muuta lääniä enemmän, huostaanottojen määrä kasvoi eniten,

lääninsosiaalitarkastaja Kristiina Hehku summaa.

Hehku muistuttaa, että tilastotietoihin perustuvat vertailut antavat

helposti harhakuvaa pienistä kunnista.

­·Jos pienessä kunnassa joudutaan ottamaan huostaan yhden perheen kolme

sisarusta, se näkyy heti hyppynä tilastoissa, hän toteaa.

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten osuus väestöstä on maakunnassa

suurin Lappeenrannassa, Imatralla ja Saarella. Heidän määränsä kasvoi

tutkimusaikana erityisesti Luumäellä, Savitaipaleella ja Ylämaalla.

Suomenniemellä ei sijoitettu yhtään lasta tarkastelukauden aikana kodin

ulkopuolelle.

Lapset sijoitetaan useimmiten laitoksiin kuin perheisiin. Tämä saattaa

johtua siitä, että perhehoidon korvausjärjestelmä ei suosi sijaisperheeksi

hakeutumista.

Perheneuvoloille

tarvetta

Lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä olevien lasten määrä kasvoi

maakunnassa 15 prosenttia. Vuonna 2002 noin viisi prosenttia Etelä-Karjalan

lapsista oli avohuollon eli esimerkiksi kasvatus- ja perheneuvolan

toiminnan piirissä. Tätä voi havainnollistaa siten, että jokaisessa

kahdenkymmenen oppilaan luokassa on todennäköisesti yksi avohuollossa

tuettu lapsi.

Etelä-Karjalassa avohuollossa tuettujen lasten määrä kasvoi voimakkaimmin

Luumäellä, Savitaipaleella ja Ylämaalla. Vähennystä tapahtui Joutsenossa ja

Saarella. Selvityksessä huomattiin, että lastensuojelun tarve on

keskittynyt voimakkaasti muutamiin kuntiin. Lappeenranta ja Imatra ovat

niiden Etelä-Suomen läänin 11 kunnan joukossa, joissa avohuollon

tukitoimien ja sijoitusten määrä on yli valtakunnallisen keskiarvon.

Selvityksen tulos ei kerro yksiselitteisesti palvelujen tarpeesta.

Esimerkiksi pienissä maaseutukunnissa kynnys avopalvelujen käyttämiseen voi

olla kaupunkeja suurempi. Selvitys ei myöskään kuvaa, miten hyvin

palveluita on eri kunnissa saatavilla.

Kuntien

herättävä huoleen

Lääninhallituksen julkaisema selvitys on lähetetty kuntiin herättämään

keskustelua. Hehku ei ota kantaa lastensuojelun tarpeen syihin.

­·Selvityksessä on tarkasteltu lastensuojelupalveluiden käyttöä. Tarpeista

ei ole tietoa. Jokaisen kunnan on syytä miettiä vakavasti tilannettaan ja

sitä, miten tällainen kehitys voidaan pysäyttää. Ei voi ajatella, että

otetaan aina vain enemmän lapsia huostaan.

Selvityksen löytöjä Etelä-Karjalasta:

¤·Vuonna 2002 Etelä-Karjalassa oli 26 467 alle 18-vuotiasta lasta.

¤·Avohuollon tukitoimien piirissä 5 prosenttia lapsista.

¤·Kodin ulkopuolelle sijoitettuja 1,5 prosenttia lapsista.

¤·Huostaanotettuja 0,9 prosenttia lapsista.

Lähde: Lasten ja lapsiperheiden sosiaalipalvelujen erillisraportti

Etelä-Suomen läänissä 2003.

Kirjoittaja:
Maria Koivu