MARIA KOIVU
Erityistä tukea ja kasvatusta tarvitsevien lasten ja nuorten määrä on
lisääntynyt voimakkaasti Etelä-Karjalassa. Esimerkiksi lasten huostaanotot
kasvoivat kolmanneksella vuosina 1998-2002.
Etelä-Suomen lääninhallitus on selvittänyt koko läänin lastensuojelun
palveluita.
·Tulos on hätkähdyttävä. Lastensuojelun palvelujen käyttö on kasvanut
viidessä vuodessa huimasti. Vaikka lasten osuus väestöstä väheni
Etelä-Karjalassa muuta lääniä enemmän, huostaanottojen määrä kasvoi eniten,
lääninsosiaalitarkastaja Kristiina Hehku summaa.
Hehku muistuttaa, että tilastotietoihin perustuvat vertailut antavat
helposti harhakuvaa pienistä kunnista.
·Jos pienessä kunnassa joudutaan ottamaan huostaan yhden perheen kolme
sisarusta, se näkyy heti hyppynä tilastoissa, hän toteaa.
Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten osuus väestöstä on maakunnassa
suurin Lappeenrannassa, Imatralla ja Saarella. Heidän määränsä kasvoi
tutkimusaikana erityisesti Luumäellä, Savitaipaleella ja Ylämaalla.
Suomenniemellä ei sijoitettu yhtään lasta tarkastelukauden aikana kodin
ulkopuolelle.
Lapset sijoitetaan useimmiten laitoksiin kuin perheisiin. Tämä saattaa
johtua siitä, että perhehoidon korvausjärjestelmä ei suosi sijaisperheeksi
hakeutumista.
Perheneuvoloille
tarvetta
Lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä olevien lasten määrä kasvoi
maakunnassa 15 prosenttia. Vuonna 2002 noin viisi prosenttia Etelä-Karjalan
lapsista oli avohuollon eli esimerkiksi kasvatus- ja perheneuvolan
toiminnan piirissä. Tätä voi havainnollistaa siten, että jokaisessa
kahdenkymmenen oppilaan luokassa on todennäköisesti yksi avohuollossa
tuettu lapsi.
Etelä-Karjalassa avohuollossa tuettujen lasten määrä kasvoi voimakkaimmin
Luumäellä, Savitaipaleella ja Ylämaalla. Vähennystä tapahtui Joutsenossa ja
Saarella. Selvityksessä huomattiin, että lastensuojelun tarve on
keskittynyt voimakkaasti muutamiin kuntiin. Lappeenranta ja Imatra ovat
niiden Etelä-Suomen läänin 11 kunnan joukossa, joissa avohuollon
tukitoimien ja sijoitusten määrä on yli valtakunnallisen keskiarvon.
Selvityksen tulos ei kerro yksiselitteisesti palvelujen tarpeesta.
Esimerkiksi pienissä maaseutukunnissa kynnys avopalvelujen käyttämiseen voi
olla kaupunkeja suurempi. Selvitys ei myöskään kuvaa, miten hyvin
palveluita on eri kunnissa saatavilla.
Kuntien
herättävä huoleen
Lääninhallituksen julkaisema selvitys on lähetetty kuntiin herättämään
keskustelua. Hehku ei ota kantaa lastensuojelun tarpeen syihin.
·Selvityksessä on tarkasteltu lastensuojelupalveluiden käyttöä. Tarpeista
ei ole tietoa. Jokaisen kunnan on syytä miettiä vakavasti tilannettaan ja
sitä, miten tällainen kehitys voidaan pysäyttää. Ei voi ajatella, että
otetaan aina vain enemmän lapsia huostaan.
Selvityksen löytöjä Etelä-Karjalasta:
¤·Vuonna 2002 Etelä-Karjalassa oli 26 467 alle 18-vuotiasta lasta.
¤·Avohuollon tukitoimien piirissä 5 prosenttia lapsista.
¤·Kodin ulkopuolelle sijoitettuja 1,5 prosenttia lapsista.
¤·Huostaanotettuja 0,9 prosenttia lapsista.
Lähde: Lasten ja lapsiperheiden sosiaalipalvelujen erillisraportti
Etelä-Suomen läänissä 2003.