Categories
Artikkelit

Julkisen sektorin puolue enemmistönä Lappeenrannan uudessa valtuustossa

Muutenkin kaupunginvaltuusto on kaikkea muuta kuin Lappeenrannan kaupunki pienoiskoossa.

HEIKKI SOPANEN

Julkisella sektorilla on selvä yliedustus Lappeenrannan uudessa

kaupunginvaltuustossa. Yli puolet eli 26 valtuutettua saa palkkansa

kaupungilta, kuntainliitolta, valtiolta tai kaupungin omistamalta säätiöltä

tai yhtiöltä.

Vastaavasti yksityinen sektori on aliedustettuna, jos verrataan

työpaikkojen jakautumista kaupungissa julkiseen ja yksityiseen sektoriin.

Lappeenrannan kaikista työpaikoista julkinen sektori kattaa vain

kolmanneksen. Yksityinen sektori puolestaan antaa työtä 58 prosentille

työssäkäyvistä lappeenrantalaisista. Valtuutetuista yksityiseltä saa

leipänsä 12 valtuutettua eli vain 23 prosenttia.

SDP:n 18 valtuutetun ryhmästä yksitoista eli 61 prosenttia työskentelee

julkisella sektorilla. Kokoomuksen ryhmässä julkinen sektori antaa myös

työtä yli puolelle valtuutetuista. Yhdestätoista valtuutetusta kuusi eli 54

prosenttia saa palkkansa julkiselta sektorilta.

Myös Myö-liikkeen seitsemästä valtuutetusta neljä eli 57 prosenttia

työskentelee julkisella sektorilla. Vihreiden kahdesta valtuutetusta toinen

on kaupungin palkkalistoilla. Vasemmistoliiton ainoa valtuutettu saa

palkkansa kuntainliitolta. Keskustapuolueen kymmenestä valtuutetusta kolmen

palkan maksaa julkinen sektori.

Kristillisdemokraattien valtuutetuista kumpikaan ei ole julkisen sektorin

palveluksessa. Toinen oli, mutta nyt molemmat ovat eläkkeellä.

Kaikkea muuta kuin

kaupunki pienoiskoossa

Valtuusto ei muutenkaan vastaa Lappeenrannan kaupunkia pienoiskoossa.

Ainoastaan yksityisyrittäjiä valtuustossa on suhteessa jotakuinkin yhtä

paljon kuin koko kaupungissa. Heitä löytyy valtuustosta kuusi eli 12

prosenttia. Lappeenrannan kaikista työpaikoista yrittäjätittelin alle on

tilastoitu kahdeksan prosenttia.

Valtuuston koulutustaso on parempi kuin kaupungin yli 15-vuotiaan väestön

keskimäärin. Valtuutetuista 57 prosenttia on suorittanut keskiasteen

tutkinnon, ja korkeakoulutason tutkinto on 35 prosentilla.

Yli 15-vuotiaista kaupunkilaisista keskiasteen tutkinto on 38 prosentilla

ja korkea-asteen tutkinto 24 prosentilla. Uuden valtuuston keski-ikä on 50

vuotta. Eläkeläisiä valtuustoon valittiin kuusi ja opiskelijoita yksi.

Selvästi yliedustettuina valtuustossa ovat 50­-60-vuotiaat. Kaupungin

väestöstä heitä on 15 prosenttia, mutta valtuutetuista ikäluokkaan kuuluu

25 valtuutettua eli 49 prosenttia.

Myös 40-­50-vuotiaat ovat lievästi yliedustettuina, kun taas

20­-40-vuotiailla on selvä aliedustus. Heitä on väestöstä 26 prosenttia,

mutta valtuutetuista vain 17 prosenttia.

Myös kaupunginosien väestömäärään nähden valtuustopaikat jakaantuvat

vähemmän tasapuolisesti. Kaupungin keskusta-alueelta on 20 valtuutettua eli

39 prosenttia valtuutetuista, vaikka keskustassa asuu vain 25 prosenttia

väestöstä.

Lauritsalasta on vain yhdeksän valtuutettua eli 18 prosenttia

valtuutetuista, vaikka asukkaita on 24 prosenttia väestöstä. Samoin

Sammonlahden alue sai vain seitsemän valtuutettua (14 %), vaikka väestöstä

siellä asuu 22 prosenttia.

Lappeenrannan valtuustossa näyttää valtaryhmittymänä olevan seuraavat neljä

vuotta 50-­60-vuotiaiden, kaupungin keskustassa asuvien ryhmä. Ryhmästä on

naisia lähes puolet.

Muuten naiset ovat pahasti aliedustettuina valtuustossa. Heitä on 51

prosenttia kaupungin väestöstä, mutta vain 33 prosenttia valtuutetuista.

Valtuuston keski-ikä puolueittain

¤·SDP: 51,6 vuotta (18 valtuutettua).

¤·Kristillisdemokraatit 67,5 vuotta (kaksi valtuutettua).

¤·Vihreät: 49,5 vuotta (kaksi valtuutettua).

¤·Kokoomus: 45,6 vuotta (11 valtuutettua).

¤·Vasemmistoliitto: 54 vuotta (yksi valtuutettu).

¤·Keskustapuolue: 52,2 vuotta (10 valtuutettua).

¤·Myö-liike: 43,5 vuotta (7 valtuutettua).

Kirjoittaja:
Heikki Sopanen