Kuutostielle ei ole tiedossa lähivuosina kameravalvontaa

Mahdollisuudet liikennevalvontaan paranevat laitetekniikan kehittyessä.

MATTI RIIHELÄ

Kuutostien ajonopeuksia valvotaan ainakin lähimmät vuodet nykyisin menetelmin. Kameravalvontapisteitä kuutostielle on kyllä mietitty, mutta päätöksiä niiden perustamisesta ei ole.

Liikenne- ja viestintäministeriö, sisäasiainministeriö ja Tiehallinto julkistivat viime viikolla tutkimustuloksia, jotka kertoivat automaattisen kameravalvonnan vaikutuksista ajonopeuksiin ja onnettomuuksiin.

Myös taloudelliset

perusteet

Tutkimuksen mukaan liikenteessä säästettäisiin kuolonuhreja automaattisen valvonnan lisäämisen myötä.

Tutkimus puhui vahvasti kameravalvonnan lisäämisen puolesta myös taloudellisin perustein.

­·Valvontakustannukset olisivat vajaa kymmenesosa onnettomuuskustannusten pienenemisen tuomaan hyötyyn verrattuna, todettiin tutkimuksessa.

Automaattista kameravalvontaa on nykyisin koko maassa runsaalla 800 tiekilometrillä. Ensi vuonna määrä lisääntynee noin 400 kilometrillä. Sisäministeriö sekä liikenne- ja viestintäministeriö ovat yhdessä päättäneet lisätä automaattista liikennevalvontaa niin, että vuonna 2009 näitä teitä on jo noin 2 500 kilometriä.

Kahden kauppa ja

kolmannen korvapuusti

Kaakkois-Suomen tiepiirin alueella kameravalvontaa lisättäneen ensivaiheessa Kouvolan ja Lahden välisellä valtatie 12:lla.

­·Meillä olisi ollut valmius jo tälle vuodelle, mutta poliisilla on oma aikataulunsa, kertoo liikenneturvallisuusasiantuntija Timo Järvinen Kaakkois-Suomen tiepiiristä.

Järvinen muistuttaa, että automaattisen kameravalvonnan lisääminen on kahden kauppa: tiehallinnon sekä poliisin.

­·Me rakennamme perustan, anturat ja tolpat, poliisi hankkii kameran ja ylläpitää sitä.

­·Kuutostie olisi ilman muuta yksi niistä kohteista, joille automaattista valvontaa voidaan ajatella. Se on vilkas tie molempiin suuntiin. Mitä vilkkaampi tie, sen tärkeämpää ja tehokkaampaa valvonta on.

Nykyisellä tekniikalla automaattiset valvontapisteet vaativat poliisilta paikan päällä käyntiä: filmi tai muistikortti on ajoittain vaihdettava. Tulevaisuudessa, tekniikan kehittyessä työmäärä vähenee, kun kuvat ja tiedot saadaan suoraan työpöydällä odottavalle koneelle.

­·Meidän mielestämme automaattinen valvonta on hyvä asia, koska se pudottaa liikennevirran nopeutta, Järvinen tuumaa.

Kolmannella osapuolella, monilla tienkäyttäjillä asiasta on ehkä eri näkemys. Ylinopeutta ajavillehan valvonnan lisäämisen on ilman muuta se kolmannen korvapuusti.

Ensi vuonna enintään

kahdeksan uutta jaksoa

Yli-insinööri Juha Valtonen liikenne- ja viestintäministeriöstä kertoo, että ministeriössä on suunnitelmia automaattisen valvonnan lisäämisestä, muttei tarkkoja aikatauluja, missä järjestyksessä suunnitelmia toteutetaan.

Ylikomisario Timo Ajaste sisäasiainministeriöstä toivoo, että ensi vuonna 400 kilometriä uusia kohteita valmistuisi. Ihan varmaa sekään ei ole.

­·Rahoitus pitää varmistaa lopullisesti.

Ajasteen mukaan tavoitteena ovat kattavat kokonaisuudet. Yhden jakson sopiva pituus on hänen mukaansa 40-50 kilometriä.

­·Maksimissaan uusien jaksojen määrä voi ensi vuonna olla kahdeksan, hän arvioi.

Millä perusteella kohteet sitten valitaan?

­·Pääkriteerit ovat vilkas liikenne ja paljon onnettomuuksia. Jos Tiehallinnolla on vireillä muita turvallisuutta edistäviä toimenpiteitä, esimerkiksi keskikaiteita, silloin automaattista valvontaa ei välttämättä ole samalle alueelle tulossa.

Kirjoittaja:
Matti Riihelä