LEENA SALLINEN
Pertti Siilahti on Etelä-Karjalan tunnetuin, ainakin tunnollisin luonnonsuojelija. Hän on toiminut maakunnassa 25 vuotta Suomen luonnonsuojeluliiton aluetyöntekijänä ja kansalaisaktiivina.
Tunnollisuus tarkoittaa sekä uutteruutta järjestötyössä että vakaata aatteellisuutta. Jälkimmäiseen kuuluu huoli maailmanmenosta.
·Huonosti menee luonnolla ja ihmiskunnalla. Monimuotoisuus vähenee, tekniikan ja talouden ylivalta kasvaa, elämänmeno etenee vain vaarallisempaan suuntaan, Siilahti murehtii.
Hui, hänhän puhuu kuin luonnontuhon apostoli Pentti Linkola.
·Pelkään pahoin, että Linkola on oikeassa, Siilahti sanoo ja väittää, ettei suinkaan ole pessimisti.
·Minä olen realisti.
Hän ei kuitenkaan allekirjoita loppuun saakka Linkolan oppeja.
·En näe oikeaksi hänen ratkaisuaan, että ihmiskuntaa ryhdyttäisiin väkivalloin vähentämään. Elämän kunnioittaminen on tärkeää.
Siilahti on lukenut läpi sekä Raamatun että Koraanin, mutta ei hän niistä ole elämän kunnioitusta oppinut.
·Luonnon ihmeellisyys on minun uskontoni, hän sanoo.
Tämän herätyksen Siilahti sai noin kolmevitosena. Sitä ennen hän oli bisnesmies ravintola-alalla.
Synkistelyistään huolimatta Siilahti uskoo, että kyllä luonnon ihmeellisyys muihinkin kolahtaa kun kylliksi töitä tehdään.
·Ihmisten luonnontuntemusta ja aitoa kokemusta pitää lisätä. Siitä lähtee luonnon kunnioittaminen ja ihmisten toiminnan muutos.
Jotain edistystä
Jotain myönteistä muutosta Siilahti myöntää sentään jo tapahtuneen viime vuosikymmeninä.
·Ympäristöhallinto,-tutkimus ja -lainsäädäntö on kehittynyt, samoin jätteiden kierrätys ja vesiensuojelu, luonnonsuojelualueita on lisätty…, hän listaa suomalaista edistystä, jota luonnonsuojeluliitto on ollut osaltaan ajamassa.
Siinä sivussa alkaa tulla muisteloita Etelä-Karjalan luonnonsuojelukahakoista. Niitä käytiin kiivaimmin Siikalahden kosteikon sekä Saimaan vesien ja rantojen suojelusta 1980-luvulla.
Siilahti oli silloin luonnonsuojeluliiton Kaakkois-Suomen aluesihteeri. 1990-luvun alussa hän lähti liiton järjestösihteeriksi Helsinkiin, mutta viihtyi siellä vain vuoden.
Paluu lama-aikana Etelä-Karjalaan vei Siilahdelta vakituisen palkkatyön. Vapaaehtoisena luonnonsuojelijana ja -harrastajana hän vain laajensi reviiriään luovutettuun Karjalaan.
Siellä Siilahti on kolunnut myös juuriaan. Hänen vanhempansa ovat kotoisin Koivistolta, Suomenlahden rannalta.
Pertti Siilahti ihastui kuitenkin Laatokkaan. Hän on järjestänyt sinne toistakymmentä vuotta suomalais-venäläisiä souturetkiä.
·Sen saaristolle ei löydy vertaa edes Saimaalta, hän sanoo.
Laatokalla seuramies Siilahti on elementissään. Hänestä paljastuu jopa showmies.
Souturetkillä hän esittää joskus bravuurinsa, norpan kutsuhuudon. Se tehoaa kuulemma sekä saimaannorppaan että laatokannorppaan, ja ihmisetkin ovat innoissaan.
MIKA STRANDÉN
Kuvateksti
Vielä jaksaa. Tässä iässä haluaa jo irrottautua hässäköinnistä, mutta vielä haluaa ja jaksaa olla yhteiskunnallinen vaikuttaja, kuusikymppinen Pertti Siilahti pohtii.
Pertti Siilahti 60-vuotias
¤·Syntynyt 5.10.1944 Kuopiossa, lapsuus ja nuoruus Lahdessa.
¤·Koulutukseltaan restonomi, toimi ravintola-alalla.
¤·Etelä-Karjalaan 1979, Suomen luonnonsuojeluliiton (SLL) Kaakkois-Suomen aluesihteeri 1980-90, järjestösihteeri 1990-91.
¤·SLL:n useissa luottamustehtävissä, nykyisin liittovaltuuston puheenjohtaja ja Etelä-Karjalan piirin puheenjohtaja.
¤ Poliittisesti vihreä vuodesta 1984, Lappeenrannan kaupunginvaltuutettu 1980-ja 1990-luvun lopulla.
¤·Asuu Lappeenrannassa, eronnut, tytär jo maailmalla.
¤·Harrastaa luontoa, valokuvausta, Venäjän kieltä ja kulttuuria.
¤ 60-vuotisjuhla jo vietetty lähipiirissä.